sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Sunnuntaipitkis Suomusjärvellä



Suuntasin viikonlopun viettoon kotikulmilleni ja sunnuntain vietin Suomusjärvellä, josta äitini suku on kotoisin. Meillä on Suomusjärvellä mökki, jossa vietän enemmän tai vähemmän aikaa kesäisin - myös Mummun luona tulee vierailtua suht paljon, joten Suomusjärvi on mulle kuin toinen (kolmas) koti. Suomusjärvi on pieni kylä Salossa, n. 80 kilometrin päässä Helsingistä. Olen aina tykännyt juosta Suomusjärven maaseutumaisemissa: löytyy järveä, metsää ja peltoa. Asfalttia, hiekkateitä ja polkuja. Ja luonto on niin kaunista!




Tänään päätinkin sitten juosta viikon pitkiksen Suomusjärvellä. Tavoitteena oli juosta pisin pätkä sitten maaliskuisen maratonini, jonka jälkeen en kovin pitkiä lenkkejä olekaan juossut. Aamupäivällä kävin pyörähtämässä keskustassa Suomusjärvipäivillä, joilta suuntasin lenkilleni.

Alkulämpönä Suomusjärven Sisun järkkäämä 700 metrin kaupunkisuunnistus :)

Alkuun kiersin Anerionjärven (yksi lempparireiteistäni ikinä!). Menomatkalla sujautin juomapulloni Mummun postilaatikkoon, joka toimi hyvin 12 kilometrin tankkauspisteenä ;) Sää oli vähän kolea ja pilvinen, juoksun kannalta kuitenkin aika optimaalinen. Valitsin varusteiksi tuulipuvuntakin ja kompressiotrikoot - onneksi, sillä n. 8 km juoksun jälkeen taivas repesi ja alkoi sataa oikein kunnolla. Sade jatkui tihkuttaen lenkin loppuun asti, mutta kovana aina 15 kilometrin paikkeille. Pieni tihku ei pitkiksellä tosiaan haittaa, vaan lähinnä viilensi oloa :)





Seuraavana suuntasin Kekkosentielle (kyseessä itsensä Urho Kekkosen mökkitie ;)), jota pitkin juoksin Suomusjärven kirkonkylälle. Matkalla kuitenkin pysähtelin muutamaan otteeseen venyttelemään ja popsimaan metsämansikoita, joita olivat tienvarret pullollaan!! Pidin päivän lenkkiä enemmänkin nautiskelulenkkinä kuin kunnon treeninä, joten sallin itselleni pysähtelyt ja kellon stoppaamisen aina silloin tällöin. Kekkosentie on vielä niin täynnä jyrkkiä mäkiä ja mutkia, että pienet lepotauot tekivät tosi hyvää!

Luonnon omia tankkauspisteitä!


Nappasin aina silloin tällöin rypälesokeria ja hedelmäsosetta

Heitin kirkonkylän lähettyvillä pienen lenkin ja juoksin siitä ylämäkivoittoista reittiä vanhalle ykköstielle Syvälammen tienhaaraan. Siitä juoksinkin takaisin Suomusjärven keskustaan maantietä pitkin parin kilsan alamäen siivittämänä. Keskustasta vielä pienen lenkin takaisin mökille, niin sain kasaan mukavat 3 tuntia ja 32,25 kilometriä. Tuntivauhtini oli siis 10,75 km/h (5:35 min/km), keskisykkeeni 152 ja maksimisykkeeni 170.





Suomusjärven maisemissa juoksentelu tuntui jotenkin tosi terapeuttiselta ja nautinnolliselta. Ekat 15 kilometriä hujahtivat ohi niin nopeasti, etten edes huomannut juoksevani. Joskus vaan saavuttaa ihan täydellisen juoksuflown: tänään kävi taas niin. Parin tunnin juoksemisen jälkeen jalkani kuitenkin ilmoittivat, etteivät ole tottuneet näin pitkään matkaan, ja vika tunti menikin jo vähän hammasta purren. Lenkin päätteeksi oli silti taas hymy herkässä ja mahtava fiilis, jota en kyllä saa mistään muusta, kun näistä pitkistä lenkeistä. Kolmen tunnin lenkiltä suoraan saunaan ja kylmään järviveteen. jonka jälkeen Mummun mansikoista ja jätskistä nautiskelemaan - mikäs sen parempaa! Ihan huippufiilis :)




Suomusjärveltä löytyy siis tosi kivoja lenkkireittejä ja upeita maisemia. Jos sinne satut joskus eksymään, niin suuntaa ihmeessä lenkille! Erityisesti suosittelen kiertämään ihanan Anerionjärven!





Mitkä ovat omia lempireittejäsi? Millaisissa maisemissa tykkäät juosta pitkikset?

6 kommenttia:

  1. Moi!

    Eiks toi aika turhaa laittaa sun keskivauhteja ja minuutteja sun muita, jos kerran pysähtelet välillä syömään marjoja ja muuta? Toi on huijausta. "Juoksin 10km aikaan 32min 24s. Mut ööh, pidin välillä taukoa ja pysäytin kellon."

    Herää jo, pahvi. Kärsit Strava-syndroomasta eli narsistisesti täytyy kertoa muille oman lenkin statistiikasta. Miksi et VAIN JUOKSE ja unohda statistiikalla leijumista? Ja koska viel huijaat siinä... huoh. Säälittävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Juoksen monia erityyppisiä lenkkejä. Kovat lenkit juoksen kovina ja iisimmät lenkit yleensä tosi iisisti = pysähdellen ja omaa kroppaa kuunnellen. Siksi sen esim. tässäkin yhteydessä mainitsin, koska "statistiikat" eivät tietenkään pidä paikkaansa tämmöisellä "nautiskelulenkillä" :) tällä hetkellä en ole niin hyvässä kunnossa että varmaan ees pystyisin kolmea tuntia juoksemaan itselleni kovaa vauhtia pysähtymättä lainkaan ja siksi juoksen näitä kevyitä juoksuja.

      En koe huijaavani ketään jos rehellisesti mainitsen et tää lenkki nyt meni aika hölläillen :D korkeintaan huijaan itseäni kun pysäyttelen kelloa ja pysähtelen. Kisoissa se todellinen kunto sitten paljastuu. Päätarkoitus mulla on kuitenkin juoksusta nauttiminen eli en halua väkisin yrittää saavuttaa jotain tiettyä juoksuvauhtia, jos en siihen pysty. Siispä tällaiset "huijauslenkit" ehkä muistuttavat taas siitä juoksemisen ilosta niinä päivinä, kun kovempi vauhti ei maistu.

      Poista
    2. Moikka!

      Juoksen monia erityyppisiä lenkkejä. Kovat lenkit juoksen kovina ja iisimmät lenkit yleensä tosi iisisti = pysähdellen ja omaa kroppaa kuunnellen. Siksi sen esim. tässäkin yhteydessä mainitsin, koska "statistiikat" eivät tietenkään pidä paikkaansa tämmöisellä "nautiskelulenkillä" :) tällä hetkellä en ole niin hyvässä kunnossa että varmaan ees pystyisin kolmea tuntia juoksemaan itselleni kovaa vauhtia pysähtymättä lainkaan ja siksi juoksen näitä kevyitä juoksuja.

      En koe huijaavani ketään jos rehellisesti mainitsen et tää lenkki nyt meni aika hölläillen :D korkeintaan huijaan itseäni kun pysäyttelen kelloa ja pysähtelen. Kisoissa se todellinen kunto sitten paljastuu. Päätarkoitus mulla on kuitenkin juoksusta nauttiminen eli en halua väkisin yrittää saavuttaa jotain tiettyä juoksuvauhtia, jos en siihen pysty. Siispä tällaiset "huijauslenkit" ehkä muistuttavat taas siitä juoksemisen ilosta niinä päivinä, kun kovempi vauhti ei maistu.

      Poista
    3. Sen verran täytyy vielä lisätä, että pidän kirjaa statistiikasta itseäni varten, jotta voin seurata kehitystäni. En "leijuakseni" kellekään muulle. Siksi mainitsen myös, jos lenkki on ollut vaikea ja oon joutunut pysähtelemään tai jos jaloissa on ollut hyvä/huono tuntemus. Siten pystyn vertailemaan omia lenkkejäni ja kehitystäni mahd. hyvin - aina kun ei ole sellainen päivä et voisi "VAIN JUOSTA", ainakaan mulla. Tosi harmi jos tää on välittynyt sulle noinkin erilaisena, mutta kiva kuitenkin, että kommentoit.

      Poista
  2. Kiitos Katju taas hienosta kirjoituksesta. Ei kannata ottaa itseensä yksittäisten anonyymien pahan olon purkauksien johdosta. On ilo seurata harjoitteluasi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) kaikkia ei voi miellyttää eikä tarvitsekaan ;)

      Poista