Oodi auringolle

Maratonista on jotenkuten palauduttu ja juuri sopivasti muutaman päivän helleaalloksi! Olen käynyt tällä viikolla pariin otteeseen todella kevyellä palauttelulenkillä, joiden tarkoitus on ollut lähinnä hölköttelystä ja upeasta säästä nauttiminen kunnon treenaamisen sijaan. Tänään olin kahden tunnin "lenkillä", josta puolet hölköttelin ja toisen puoliskon kävelin rennosti auringosta nautiskellen. Vannoutuneena auringonpalvojana innostuin kirjoittamaan hellelenkkeilyn ihanuudesta. Seuraavassa neljä syytä, miksi vetää lenkkarit jalkaan kuumana päivänä.

Jos Helsingissä mielii juosta peltomaisemissa, suosittelen Viikkiä!

1. Kestävyys

Kuumassa säässä lenkkeily on rankkaa. Se vaatii ja kehittää kestävyyttä ihan eri tavalla, kuin viileässä ilmassa juokseminen. Kuuma ilma hinaa sykettä automaattisesti normaalia korkeammalle ja nostaa myös hien pintaan. Koko kroppa joutuu koville, vaikkei juoksuvauhtikaan olisi päätähuimaava.

Syke pysyy lämpimällä ilmalla ylhäällä, vaikka seisoisi paikallaan

2. Kalorit

Niille, jotka lenkkeilevät laihdutusmielessä, lämmin lenkkisää on ihanteellinen. Kuten jo mainitsin, syke nousee kuumalla ilmalla normaalia korkeammalle, vaikka juoksuteho olisikin matala. Pienemmällä temmolla voi siis saada samoja sykelukemia kuin kovemmalla lenkillä normaalissa säässä! Kuuma ilma pistää hikoilemaan ja polttaa reippaasti kaloreita.

3. Rusketus

Itselleni tämä kohta on aivan ehdoton ja toimii: tunnin lenkki keskipäivällä jättää huomattavasti vahvemmat rusketusrajat kuin sama aika rannalla makoillessa - aika kuluu myös nopeampaa! Syynä lienee liike - koko keho saa tasaisesti aurinkoa - ja hiki, joka saa rusketuksen tarttumaan kivasti. Rusketuksen kannalta otollisin aika suunnata lenkkipolulle on tietenkin klo 10-15 välillä, jolloin aurinko ottaa parhaiten kiinni. Syrjäisemmillä teillä kehtaa juosta jopa urheiluliiveillä ja näin ruskettaa myös mahaa ja selkää. Urheiluliiveistä tulleita rajoja saattaa tosin joutua tasoittelemaan perinteisellä auringonpalvonnalla.

Hupsista, tällaiset rusketusrajat lenkiltä tällä kertaa! Mutta ei brunaa ilman punaa, vai miten se meni?

4. Lämpö ja valo

Polttavan auringon alla hölkkäily on ainakin itselleni äärettömän rentouttavaa. Vilukissana rakastan auringon valossa ja lämmössä kylpemistä pitkän, kylmän talven jälkeen. Siitä saa ihan uskomattomasti energiaakin. Välillä on pakko oikein pysähtyä, sulkea silmät, suunnata kasvot kohti aurinkoa ja vain nauttia.

Hellehölköttely on kenties parasta kuntoilua, mitä tiedän. Sen yhteydessä täytyy kuitenkin muistaa muutama asia.

1. Suojaudu

Tässä vaiheessa joku on jo aivan varmasti valmis luennoimaan minulle auringon uv-säteilystä, palamisesta, ihosyöpäriskistä sun muusta. On toki tärkeää muistaa käyttää aurinkorasvaa etenkin, jos juoksee keskipäivällä (rasvaa pitäisi tosin pystyä lisäämään kesken lenkin, jottei se lähde kokonaan hien mukana). Myös auringonpistoksen riski on olemassa, mutta eiköhän se liity helteeseen yleensäkin?

2. Tankkaa

Vesi nousee aivan uuteen rooliin kuumalla ilmalla muutenkin - etenkin lenkkeilyssä. Ainakin ennen pidempiä lenkkejä tulisi muistaa juoda tarpeeksi jo edellisenä iltana, ettei nestehukka iske.

3. Vältä rääkkitreeniä

Helle ei ole oikea sää rääkkitreenille - se kannattaa säästää viilenevään iltaan tai aikaiseen aamuun. Helteessä lenkkeilyä ei pitäisikään ajatella treeninä, vaan nautiskeluna, hitaana hölköttelynä. Ihanasta Suomen kesästä - sen luonnosta ja säästä - nauttimisena. Pitäisi sallia itselleen hidas tempo ja omalla mukavuusalueella pysyminen, vaikka se vaatisi kävelyosuuksia tai pysähtymisiä. Tärkeintä on antaa itselleen lupa edetä sitä vauhtia, kun hyvältä tuntuu. Pääajatukseni tämän postauksen takana on, että hellepäivästä voi nauttia myös reippaillen pelkän löhöilyn sijaan.

Puhtia päivään aamulenkillä!

Se tunne, kun herätyskello pärähtää soimaan korvan vieressä klo 07.00, vaikka voisit nukkua vielä kolme tuntia ja silti ehtiä kouluun. Tekisikö mieli jäädä peiton alle jatkamaan unia? Ei huvittaisi kiskoa lenkkivaatteita ylle ja raahautua ulos?

Tuttu tunne. Itsekään en ollut kovin motivoitunut tänä aamuna, mutta sitten avasin verhot ja WOU mikä aurinko sieltä mua tervehti! Se antaa kummasti energiaa pitkän talven jälkeen - ei väsytäkään enää yhtään niin paljon!

Luin vastikään helmikuun Fit-lehdestä jutun aamulenkkeilyn mahdollisuuksista. Jutun mukaan tyhjällä mahalla tehdyn aamulenkin tehokkuus rasvanpolton kannalta on käytännössä mitätön verrattuna muuna vuorokaudenaikana tehtyyn lenkkiin, jolloin kroppa on paremmassa iskussa. Minulle tämä väitetty tehokkaampi rasvanpoltto ei ole ikinä ollut motiivi lähteä aamulenkille, vaikka niitä paljon teenkin. Aamulenkissä kiehtoo se fiilis, jonka se saa aikaan sekä kehossa että mielessä. Tehokkaan kuntotreenin tekeminen heti aamusta ei ainakaan omalla kohdallani toimi, sillä kroppa on vielä unessa ja heikko - etenkin, kun kunnon aamupalan syöminen juuri ennen lenkkiä ei ole mahdollista. Aamulenkin tarkoituksena onkin kropan herättäminen tulevaan päivään. Lenkin jälkeen mielikin on virkeä, ja se antaa kummasti puhtia ja energiaa koko päiväksi.

Tänä aamuna lenkille lähteminen tosiaan tuntui ton ilman takia ihan loistavalta. Onneksi ohjelmassa oli vain palautteleva treeni, sillä jalat oli tosi unessa ja väsyneet vielä eilisestä treenistä. Lisäksi kevyesti hölkkäillen pystyy keskittymään paremmin lenkkimaisemiin ja upeaan säähän :) Täältä Kannelmäen, Haagan, Pirkkolan ja Lassilan seuduilta löytyy ihania lenkkipolkuja - ja niitä on paljon. Välillä ihan unohtaa olevansa Kehä ykkösen tuntumassa. Lenkki näissä maisemissa auttaa tämmöstä maalaistyttöä ainakin koti-ikävän iskiessä :)

Polkuja on täällä niin paljon, et aina löytää vähän uusia paikkoja ja reittejä. Tänään ajauduin sattumalta Haagan Alppiruusupuistoon. Ihme, etten oo ennen päätynyt sinne juoksemaan, mutta päätyy ihan mun lempipaikkoihin tän aamun jälkeen. Ihania pitkospuita ja luontoa :) Kesällä varmaan vielä kauniimpaa!

Kevyt PK-aamulenkki oli tänään 50 minuutin pituinen ja kilometrejä kertyi 8,65. Keskivauhti oli 10,37 km/h ja keskisyke pysyi mukavan alhaalla, 144. Maksimisykekin oli vain 155. Loistava fiilis. Nyt jaksaa taas ehkä painaa läpi koulupäivän!