Sunnuntaipitkis Suomusjärvellä

Suuntasin viikonlopun viettoon kotikulmilleni ja sunnuntain vietin Suomusjärvellä, josta äitini suku on kotoisin. Meillä on Suomusjärvellä mökki, jossa vietän enemmän tai vähemmän aikaa kesäisin - myös Mummun luona tulee vierailtua suht paljon, joten Suomusjärvi on mulle kuin toinen (kolmas) koti. Suomusjärvi on pieni kylä Salossa, n. 80 kilometrin päässä Helsingistä. Olen aina tykännyt juosta Suomusjärven maaseutumaisemissa: löytyy järveä, metsää ja peltoa. Asfalttia, hiekkateitä ja polkuja. Ja luonto on niin kaunista!

Tänään päätinkin sitten juosta viikon pitkiksen Suomusjärvellä. Tavoitteena oli juosta pisin pätkä sitten maaliskuisen maratonini, jonka jälkeen en kovin pitkiä lenkkejä olekaan juossut. Aamupäivällä kävin pyörähtämässä keskustassa Suomusjärvipäivillä, joilta suuntasin lenkilleni.

Alkulämpönä Suomusjärven Sisun järkkäämä 700 metrin kaupunkisuunnistus :)

Alkuun kiersin Anerionjärven (yksi lempparireiteistäni ikinä!). Menomatkalla sujautin juomapulloni Mummun postilaatikkoon, joka toimi hyvin 12 kilometrin tankkauspisteenä ;) Sää oli vähän kolea ja pilvinen, juoksun kannalta kuitenkin aika optimaalinen. Valitsin varusteiksi tuulipuvuntakin ja kompressiotrikoot - onneksi, sillä n. 8 km juoksun jälkeen taivas repesi ja alkoi sataa oikein kunnolla. Sade jatkui tihkuttaen lenkin loppuun asti, mutta kovana aina 15 kilometrin paikkeille. Pieni tihku ei pitkiksellä tosiaan haittaa, vaan lähinnä viilensi oloa :)





Seuraavana suuntasin Kekkosentielle (kyseessä itsensä Urho Kekkosen mökkitie ;)), jota pitkin juoksin Suomusjärven kirkonkylälle. Matkalla kuitenkin pysähtelin muutamaan otteeseen venyttelemään ja popsimaan metsämansikoita, joita olivat tienvarret pullollaan!! Pidin päivän lenkkiä enemmänkin nautiskelulenkkinä kuin kunnon treeninä, joten sallin itselleni pysähtelyt ja kellon stoppaamisen aina silloin tällöin. Kekkosentie on vielä niin täynnä jyrkkiä mäkiä ja mutkia, että pienet lepotauot tekivät tosi hyvää!

Luonnon omia tankkauspisteitä!

Nappasin aina silloin tällöin rypälesokeria ja hedelmäsosetta

Heitin kirkonkylän lähettyvillä pienen lenkin ja juoksin siitä ylämäkivoittoista reittiä vanhalle ykköstielle Syvälammen tienhaaraan. Siitä juoksinkin takaisin Suomusjärven keskustaan maantietä pitkin parin kilsan alamäen siivittämänä. Keskustasta vielä pienen lenkin takaisin mökille, niin sain kasaan mukavat 3 tuntia ja 32,25 kilometriä. Tuntivauhtini oli siis 10,75 km/h (5:35 min/km), keskisykkeeni 152 ja maksimisykkeeni 170.

Suomusjärven maisemissa juoksentelu tuntui jotenkin tosi terapeuttiselta ja nautinnolliselta. Ekat 15 kilometriä hujahtivat ohi niin nopeasti, etten edes huomannut juoksevani. Joskus vaan saavuttaa ihan täydellisen juoksuflown: tänään kävi taas niin. Parin tunnin juoksemisen jälkeen jalkani kuitenkin ilmoittivat, etteivät ole tottuneet näin pitkään matkaan, ja vika tunti menikin jo vähän hammasta purren. Lenkin päätteeksi oli silti taas hymy herkässä ja mahtava fiilis, jota en kyllä saa mistään muusta, kun näistä pitkistä lenkeistä. Kolmen tunnin lenkiltä suoraan saunaan ja kylmään järviveteen. jonka jälkeen Mummun mansikoista ja jätskistä nautiskelemaan - mikäs sen parempaa! Ihan huippufiilis :)

Suomusjärveltä löytyy siis tosi kivoja lenkkireittejä ja upeita maisemia. Jos sinne satut joskus eksymään, niin suuntaa ihmeessä lenkille! Erityisesti suosittelen kiertämään ihanan Anerionjärven!

Mitkä ovat omia lempireittejäsi? Millaisissa maisemissa tykkäät juosta pitkikset?

Uusia lenkkimaisemia Helsingissä

Heipsan, täällä kirjoittelee muuttamisen takia kiireinen ja koulujutuista stressaantunut Katju. Olen nyt siis suunnilleen kotoutunut uuteen asuntooni. Muutin pari viikkoa sitten Helsingin sisällä vähän lähemmäs keskustaa ja kulunut kuukausi on vierähtänyt lähinnä muuttoon liittyvien käytännön asioiden parissa - eikä loppua näy. Vielä pitäisi jostain hankkia esimerkiksi sohva, ja sänkykin saadaan vasta toukokuun puolella. Tämä kuukausi menee muuttolaatikoiden keskellä vuodesohvalla nukkuen ja keittiön pöydän ääressä kandia kirjoitellen, raivostuttavaa! Kyllä tää tästä vielä kodiksi muuttuu...

Muuttamisessa on kuitenkin yksi erittäin mahtava juttu: pääsee tutustumaan uusiin lenkkimaastoihin!!! Juokseminen onkin lempparitapani tutustua uuteen elinympäristöön tai kaupunkiin: pääsee hyvin kartalle ja näkee enemmän kuin kävellen. Nykyinen kotini sijaitsee ihanteellisella paikalla sen suhteen, että tässä on lähellä paljon lenkkipolkuja ja tästä toisaalta pääsee lähtemään tosi kätevästi moneen suuntaan ympäri Helsinkiä. Olen nyt juoksennellut täällä reilun viikon ja käynyt läpi vasta pienen murto-osan kaikista niistä mahdollisista reiteistä, joita pääsen täältä käsin kiertämään. Tässä kuitenkin muutamia lemppareitani:






1. Käpylän, Kumpulan ja Vallilan puistoalueet

Laajoja nurmialueita, lukuisia pieniä polkuja, kauniita vanhoja puutaloja sekä vähitellen kevääseen herääviä siirtolapuutarhoja. Luontoa keskellä Helsinkiä. Ihan huippua ja kesän saapuessa menee varmasti vaan parempaan suuntaan!




2. Olympiastadionin ympäristö

Olympiastadionin ympäri kulkee kivoja polkuja ja pururatoja, mutta parasta on kuitenkin Eläintarhan kenttä, jossa saa helposti tehtyä vetotreenejä. Kämpältäni kestää juosta kentälle n. 10 minuuttia, mikä toimii hyvin treenin alku- ja loppulämpönä - ihanteellinen sijainti siis.






3. Vanhakaupunki ja Hermannin ranta

Kauniiseen Vanhaankaupunkiinkin on matkaa juosten vain muutama kilometri ja sieltä matka takaisin vehreää Hermannin ja Toukolan rantareittejä pitkin muodostaa kivan kymmenisen kilometrin lenkin, jolla maisemat vaihtelevat maaseudun, merenrannan ja vilkkaan kaupungin välillä.

4. Rantareitti Kruununhaasta Meilahteen

Säästin parhaan vikaksi ;) Juostiin viime lauantaina, kevään lämpimimpänä päivänä so far, Ruusun kanssa parin tunnin lenkki Helsingin rantoja pitkin aina Kruununhaasta Katajanokan, Kaivopuiston ja Hietalahden kautta Meilahteen saakka. Reitillä oli ihan uskomattoman kauniita maisemia ja vaihtelevia maastoja mukulakivipäällysteisestä kauppatorista Hietsun merenrantapolkuihin. Ja huhhuh sitä ihmisten määrää, joka oli aurinkoisena lauantaina lähtenyt ulos reippailemaan ja nautiskelemaan! Hymyssä suin sai taivaltaa koko parinkymmenen kilometrin matkan. Tähän reittiin tuskin kyllästyy ihan heti :)

Semmoisia uusia reittejä oon täältä bongaillut. Helsinki tarjoaa kyllä paljon vaihtoehtoja lenkkeilylle ja ulkoilulle yleensäkin, vaikkei niitä Salon kunnollisia metsäpolkuja löydykään. Täältä eivät reitit kuitenkaan ihan heti lopu kesken. Mitkä ovat omat lempireittisi pk-seudulla, jos tällä suunnalla asustelet? :)

P.S. Enää tasan kuukausi Helsinki City Runiin - vastahan tässä on Barcelonasta toivuttu! Aika rientää!!

Launcestonin lenkkipolut

Kuten joku vaihtoblogistani saattoikin jo lukea, jätin eilen Tasmanian taakseni ja otin suunnaksi Uuden-Seelannin. Tätä postausta siis viimeistelen tällä hetkellä Aucklandissa backpackers-hotellissa. Nyt, kun Launcestonin lenkkipolut ovat vielä tuoreessa muistissa, haluan vähän fiilistellä niitä: tulihan niitä tallattua tässä 4,5 kuukauden aikana ihan kiitettävästi - n. tuhannen kilsan verran! Tässä postauksessa siis muutamia lempparilenkkimaisemiani Launcestonista.

1. Yliopiston ympäristö

Kampusalueen lenkkipolkuja

Asuin kampuksella, joten lenkkini lähti aina liikkeelle yliopistoalueelta. Koko kampuksen kiertävä tie oli valitettavasti vain 1,5 km pitkä, mutta yliopiston ympäristö muuten oli oikein kivaa lenkkialuetta. Yliopisto sijaitsi joen varrella korkealla, joten maisemat olivat hulppeat. Erityisesti tykkäsin juosta auringonlaskun aikoihin (kunnes kuulin, että pahamaineiset lähiöt kampuksen ympärillä ovat pimeän tullen vaarallisia hah!), jolloin näkymät mäen päältä alas joelle olivat mahtavat. Tulen muutenkin kaipaamaan tasmanialaista taivasta. Sitä hetkeä, kun aurinko on juuri laskemassa ja kaikki muuttuu pinkiksi. Meillä Suomessa se on sininen hetki, täällä punainen.

Maisemia yliopiston lähettyviltä

2. Joki ja satama

Yliopistolta pääsi pariakin eri reittiä pitkin alas Launcestonin satamaan - molemmat reitit kulkivat joenvartta pitkin. Tunnelmallinen pikku satama ravintoloineen ja kahviloineen oli ehdoton lempipaikkani Launcestonissa. Lenkkeilin usein satama-alueella. Veden äärellä on jotenkin niin kiva juosta! Juuri ennen lähtöäni kaupunki sai vihdoin valmiiksi myös uuden jalkakäytävän, joka kulki joenvartta pitkin satamasta kohti toista kampusaluetta. Ehdin tosin juosta sitä pitkin vain kaksi kertaa ennen lähtöäni.

3. Cataract Gorge ja Trevallyn

Cataract Gorgen juoksumahdollisuuksista kerroinkin blogissani jo aikaisemmin. Jyrkät nousut ja rappuset eivät olleet ihan tarkoituksenmukaisia maratontreenini kannalta, mutta sittemmin löysin ihan Gorgen lähistöltä Trevallyn-nimisen alueen, jossa oli paljon polkujuoksemiseen sopivia polkuja. Tykästyin siihen kovasti! Harmi vaan, että löysin senkin vasta niin myöhään. Olisi saanut vähän vaihtelua treenaamiseen!

4. Puistot ja polut

Heritage Forest

Mitään ihan valtavan suuria puistoalueita ei Launcestonin kaltaisessa pikkukaupungissa ole yleensä tarjolla: itse juoksin lähinnä Heritage Forestissa, joka oli monipuolinen puisto aivan yliopiston tuntumassa: ei kuitenkaan mikään kovin iso. Kaupungin puistot olivat myös tosi kauniita, mutta pieniä. Polkualueita (en nyt keksi niille parempaakaan nimeä tähän hätään :D) Launcestonissa kuitenkin riitti - siis yksinkertaisesti Tasmanialaista "metsikköä" (= räteikköä/puskaa), jonka halki kulki polku. Näitä tykkäsin kyllä juosta! Ja näiden polkujen varrella usein törmäsi jos jonkinlaisiin elukoihin: bongasin lenkeillä ainakin wallabin ja nokkasiilin. Ja paljon hulluja lintuja! Kuulin, että jotkut niistä voivat pesimisaikaan jopa hyökätä ihmisten kimppuun.

 

Vaikka näitä lenkkimaisemia on kiva muistella ja Launcestonissa oli paljon kivoja polkuja, olin rehellisesti sanoen kyllästynyt niihin jo ennen maratoniani. Olin kolunnut kaikki mahdolliset reitit aivan loppuun. Kaipasin vaihtelua - ei motivoinut lähteä juoksemaan aina samoihin maisemiin. Tänään kävin lenkillä Aucklandissa ja ai että, matkaa taittui yli 11 kilometriä ihan huomaamatta, kun keskittyi vain ihastelemaan uusia maisemia. Sillä, missä juoksee, siis todellakin on merkitystä - ainakin omalla kohdallani. Juokseminen tuntui niin hyvältä ja mukavalta tänään. Pitkästä aikaa motivaatio oli korkealla ja askel tuntui kevyeltä :) Ihan hyvä siis päästä uusiin maisemiin, ja koti-Suomen lenkkipolut ovat kyllä yllättävän monipuolisia! Niitä on oppinut tällä reissulla arvostamaan :)

Aucklandin lenkkimaisemia - kaikki keskustan tuntumassa!

Huomenna alkaa parin viikon roadtrip ympäri Uutta-Seelantia, joten saa nähdä, tutustunko sen eri osiin juosten vai patikoiden. Blogi tosin vaikenee todennäköisesti taas hetkeksi!

Kaikki hyöty irti sykemittarista!

Hellurei! Kuten arvata saattaa, olen ollut hieman kiireinen viime viikkoina. Muuttaminen toiselle puolelle maailmaa, opiskelu englanniksi, uusiin ihmisiin tutustuminen... Paljon tekemistä ja stressitekijöitä! Nyt kuitenkin rupee tää arki tästä pikkuhiljaa rullaamaan, eli toivottavasti ehdin myös kirjoitella vähän enemmän. On myös ollut vähän vaikeaa kirjoittaa treenaamisesta, kun ei ole ollut hirveästi aikaa sille - siis treenaamiselle. Nyt kuitenkin ajattelin tehdä ensi viikosta eteenpäin treeniohjelman, jota seuraan aina siihen mahdolliseen maratoniin asti. Siihen on nyt aikaa siis vajaat 12 viikkoa. Jos ensi viikko meneekin vielä paikoilleen asettumisessa, niin viimeistään 10 viikkoa ennen maratonia aion alkaa kiinnittää huomiota treeniohjelmaan.

Kiinnitin tässä eräänä päivänä Garmin Forerunner 110 -sykemittarini pitkästä aikaa tietokoneeseeni (nyt, kun mulla vihdoinkin on uusi tietokone), ja huomasin, että Garmin Connect -sivut ovat uudistuneet. En ole ennen käyttänyt Garmin Connect -tiliäni kovin aktiivisesti, mutta sen uusi ulkonäkö ja ominaisuudet vaikuttavat aika lupaavilta!

Garmin Connect -sivusto on suunniteltu kaikkien Garmin-sykemittarien tueksi, jotta niiden käyttäjät saisivat mittaristaan ja treeneistään kaiken hyödyn irti. Tilin luominen on ilmaista. Käyttö vaatii vähän totuttelua eikä tunnu alkuun kovin helpolta, mutta on loppupeleissä melko yksinkertaista. Itse latasin myös ilmaiseksi netistä Garmin Express -ohjelman, jonka avulla treenien siirtäminen sykemittarista koneelle ja Garmin Connect -tililleni sujuu helposti. En tiedä, toimiiko laitteen synkronointi ilman tätä ohjelmaa. Sen avulla tietojen siirtäminen ja mittarin päivittäminen on kuitenkin simppeliä: yhdistää vain sykemittarin sen mukana tulleella USB-kaapelilla koneeseen ja Garmin Express hoitaa loput.

En ole vielä päässyt tutustumaan kunnolla uusiin sivuihin, mutta niiden avulla pystyy myös luomaan treeniohjelman ja valitsemaan siihen erityyppisiä treenejä ja eripituisia lenkkejä. En tiedä, meneekö tämä liian hankalaksi, mutta voisi olla ainakin ihan kokeilemisen arvoista!

Ainut ongelma, johon en ole vielä löytänyt ratkaisua, on treenien oletustyyppi "juoksu". Käytän sykemittaria välillä myös esim. kävellessä tai pyöräillessä, mutta sykemittarini olettaa kaikkien treenieni olevan juoksutreenejä. Tämä tietysti vääristää treenitilastoja!

Tilillä pystyy myös tarkastelemaan (halutessaan vaikka vuoden takaisia) treenejä ja vertailemaan niitä keskenään (uusi, yksinkertainen ominaisuus, johon tykästyin kovasti!). Näin treeneistä saa paljon lisätietoa, jota ei pelkältä sykemittarin näytöltä näe. Netissä voi tehdä treeneistä oikein kunnon syväanalyysin ja saada näin ehkä myös motivaatiota ja arvokkaita ideoita omaan treenaamiseen liittyen. Tilin avulla pystyy tarkastelemaan esimerkiksi syke- ja vauhtivaihteluja, reitin eri osuuksia ja jopa sääolosuhteita - siis halutessaan seuraamaan uudestaan koko treenin kulun kokonaisuudessaan. Treenit voi halutessaan tietysti myös jakaa muiden käyttäjien tai kavereiden kesken vaikkapa Facebookissa.

Esimerkki yksittäisen treenin tarkastelusta. Sykkeet pomppivat, miten sattuu, sillä pysähtelin tällä lenkillä vähän väliä tutkimaan ja kuvaamaan uusia kotikulmiani!

Paras ominaisuus Garmin Connectissa on kuitenkin reittien seuraaminen kartalta. Etenkin nyt, kun olen uudessa kaupungissa ja juoksen uusia reittejä, on kiva nähdä, mistä on juossut. Vaikka kertyneet kilometrit näkee jo sykemittarin näytöltä, netissä pääsee tarkastelemaan niitä kartalta ja näkee reitin eri korkeudet jne. Tämä helpottaa myös huomattavasti uusien reittien löytämistä ja seuraavan treenin suunnittelua!

Pitää nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja tutustua muihinkin Garmin Connectin ominaisuuksiin. Nyt, kun Garmin tarjoaa entistä paremmat oheistoiminnat sykemittarin tueksi, suosittelen sitä ehdottomasti kaikille sykemittarin ostoa harkitseville!