Treeniviikko 1: Taotaan nyt kun rauta on kuumaa!

Eka treeniviikko takana ja ihan mahtavat fiilikset. Motivaatio on huipussaan, askel tuntuu kevyeltä, mieli virkeältä ja juoksu vaivattomalta. Ja koska treenaaminen tosiaan tuntui niin hyvältä viime viikolla, päätin lisätä alkuperäiseen treeniohjelmaani yhden kevyen pienen palauttelulenkin ja yhden intervallitreenin päiville, joiden oli tarkoitus olla lepopäiviä. En tiedä, oliko tää järkevä veto, mutta kun energiaa ja motivaatiota tuntui riittävän... Tulevina viikkoina fiilis saattaa olla eri - otetaan nyt siis tästä tilanteesta kaikki irti!

Tässä ekan treeniviikon saldo:

Maanantai:
PK 50 min, 9 km, keskisyke 153, maks.syke 171, 10,80 km/h

Tiistai:
PK 60 min + minuutin vedot (5 kpl) 10 min välein, 10,63 km, keskisyke 138, maks.syke 171, 10,63 km/h

Keskiviikko:
VK 50 min, 9,9 km, keskisyke 160, maks.syke 173, 11,87 km/h
VK-treenin alku- ja loppuverkat 25 min, 4,2 km, keskisyke 145, maks.syke 164, 10,08 km/h

Torstai:
Kevyt palauttelulenkki 25 min, 4 km, keskisyke 124, maks.syke 141, 9,59 km/h

Perjantai:
Pitkä PK 105 min, 18,12 km, keskisyke 150, maks.syke 167, 10,35 km/h

Lauantai:
Funrun 60 min, 9,75 km, keskisyke 126, maks.syke 152, 9,75 km/h

Sunnuntai:
MK 15 min, 6 x 150 m mäkijuoksua + palautellen alas (1,9 km), keskisyke 156, maks.syke 180
MK-treenin alku- ja loppuverkat 24 min, 4,4 km, keskisyke 147, maks.syke 164, 11 km/h

Lisäksi 3,5 h venyttelyjä, puolisen tuntia lihaskuntoa ja reilut pari tuntia chilliä pyöräilyä.

Viikon kilometrisaldo: 72 km. Ihan jees!

Viikon "funrun" oli tauko koko päivän kestäneestä esseen kirjoittamisesta tunti ennen auringonlaskua. Tarkoituksena oli hölkötellä kauniissa maaseutumaisemissa, kuunnella hyvää musiikkia ja antaa aivoille raitista ilmaa - vilkaisematta kertaakaan sykemittaria. Toimi hyvin ja sykkeet pysyivät aisoissa!

Pari seikkaa täytyy kuitenkin pitää mielessä. Ensinnäkin, kun treenaaminen tuntuu hyvältä, on vaarana ylikunto. Lepopäivät ovat myös tärkeitä kehityksen kannalta. Treenaamisen tulee olla vaihtelevaa: joka päivä ei voi mennä sata lasissa vaikka kuinka kovin haluaisi. Pitää muistaa levätä, nukkua, syödä ja keskittyä muihinkin asioihin. Joskus omaa treenaamista kannattaa siis tarkastella järkevästi, jottei ylitä omia rajojaan pelkän hyvän fiiliksen turvin.

Toinen asia, joka on tällä viikolla jyskyttänyt tuolla aivojeni perukoilla jatkuvasti, on se juoksijan polvi. Kun se on kerran onnistunut pilaamaan parin kuukauden treenit, sitä ei todellakaan halua uudestaan. Juoksijan polvihan osui kohdalleni keväällä, kun maratonitreeniohjelmani johdosta lisäsin juoksemistani aika radikaalisti enkä kokemattomuudestani johtuen osannut aavistaa sen seurauksia. Siksi oon nyt uuden treeniohjelman alussa koko ajan varpaillani ja pelkään pahinta. Kevään jälkeen olen kuitenkin onneksi oppinut monia asioita kantapään kautta ja ottanut niistä selvää, ja sen pohjalta pystyn suunnittelemaan ja tarkastelemaan treenaamistani paremmin tällä kertaa.

Ennen lenkkiä, sen aikana ja sen jälkeen koitan tunnistaa mahdollista kipua polven ulkosyrjässä - ikään kuin olisin varma, että se väistämättä iskee jossain vaiheessa. Ehkä tämän pelon takia oonkin venytellyt ja putkirullaillut tällä viikolla aktiivisesti: jopa 3,5 h yhteensä. Olen turvautunut myös muihin ennaltaehkäiseviin poppakonsteihin: ostin kinesioteippiä ja teippasin varmuudeksi molemmat polveni (lämmittää kivasti IT-jännettä ja reiden ulkosyrjän lihaksia sekä luo turvallisuuden tunnetta: todellisesta tehosta en tosin ole varma...) ja hankin myös uudet juoksukengät, jotteivät lenkkareiden kuluneet vaimennukset koituisi tällä kertaa kohtalokseni (uusista kengistäni lisää tuonnempana!). Tällä kertaa olen siis ainakin tiedostanut polven tilanteen ja varautunut pahimpaan.

"Sijoitin" putkirullaan: maksoi 8 AUD = n. 5,5 €

Tutut ja turvalliset kinesioteippaukset tehoavat ainakin pääkoppaan

Tältä viikolta odotan suunnilleen samanlaista treenisaldoa kuin edeltävältä viikolta, tehokkaampaa VK-treeniä sekä henkistä keskittymistä - ei pelkästään treenaamisen vaan myös lepäämisen suhteen. Näillä tavoitteilla kohti treeniviikkoa nro 2!

Testissä tällä kertaa: hieronta ja kinesioteippaukset

Taas yksi viikko lähestulkoon pelkkää lepoa takana. Treeniohjelma on sisältänyt lähinnä kevyttä pyöräilyä, lihaskuntopiiriä, venyttelyä ja putkirullailua. Putkirullailun myötä olen huomannut, että koko vasen jalkani on kauttaaltaan jumissa. Siksipä päätinkin varata eiliseksi itselleni unisportilta hieronnan. En ole ennen ollut urheiluhierojalla, joten en tiennyt, mitä odottaa. Hieroja avasi 45 minuuttia kaikkia jalkani lihaksia (teki muuten kipeää!) ja tänään jalka tuntui jo hieman paremmalta. Ehkä se siitä vielä aukeaa kunnolla ja polvikin paranee :)

Ystäväni Ann-Marie opiskelee urheiluneuvojaksi Pajulahdessa ja oli juuri sattumalta käynyt koulussa kinesioteippauskurssin. Kurssilla oli harjoiteltu myös juuri juoksijan polvea tukevaa teippausta, ja Anni tarjoutui testaamaan teippausta polveeni. Lueskelinkin (taas vaihteeksi) netistä positiivisia kokemuksia kinesioteippauksen vaikutuksesta juoksijan polveen - miksei tätäkin siis voisi kokeilla!

Juoksijan polvihan johtuu ulkoreidellä sääriluun ja lonkan välillä kulkevan IT-jänteen kiristymisestä, joten kinesioteippaus tehdään tukemaan jännettä koko sen pituudeltaan. Teippauksen pitäisi tukea jännettä ja lievittää kipua polvessa. Kinesioteippaus on mulle ihan uusi tuttavuus, mutta vaikuttaa ihan testaamisen arvoiselta :) Tällainen teippirulla maksoi Intersportissa joku 12-13 € ja siitä riittää kyllä useaksi kerraksi. Muutenkin yhden teippauksen pitäisi parhaimmillaan pysyä muutaman viikon ja kestää myös suihkun ja saunomisen.

Saa nähdä, kauanko tää Annin teippaus kestää, mutta hyvältä se ainakin näyttää ja tuntuu ja kesti tän päivän vesijuoksutkin hienosti! Kävin tänään tosiaan kuntosalilla ja vesijuoksemassa korvaavana treeninä. Vaikkei vesijuoksussa hengästymään pääsekään, niin ainakin liike vastaa juoksemista pyöräilyä paremmin. Kyllä siitäkin saa siis jotain irti, kun vain keskittyy ja yrittää kiinnittää huomiota vauhtiin ja tehokkuuteen. Yksin se onnistuukin paremmin kuin kaverin kanssa juoruillessa, mutta on vaan tosi tylsää! Onneksi viereisellä radalla oli jotkut uimakilpailut, joita seuratessa puolen tunnin treeni kului edes hieman nopeammin!

Kävin myös testailemassa polven kuntoa futistreeneissä huomista pitkään odotettua turnausta ajatellen. Treenaaminen onnistui ajoittain ihan hyvin, mutta pitkän yhtenäisen juoksun jälkeen polveen iski taas kipu. Huominen turnaus menee varovasti testaillessa. Voi olla raastavaa katsella vaihtopenkiltä, kun muut pääsevät pitkästä aikaa pelaamaan isolla kentällä - varsinkin, kun on luvattu taas kaunista kevätsäätä. Toivon mukaan pääsen pelaamaan edes joksikin aikaa, jotta illalla voi sitten viettää kevään ensimmäistä saunailtaa hyvällä mielellä! Siihen aion ainakin osallistua sataprosenttisesti ;)

Ainiin, Anni näytti mulle vielä venytyksen, jonka pitäisi auttaa juoksijan polvea. Olen tässä kolme viikkoa koittanut keksiä venytystä, joka venyttäisi polveni kipeää kohtaa, eli sen ulkosivun jännettä. Anni kuitenkin kertoi, että jännettä tulisi venyttää sen yläpäästä. Tämä onnistuu, kun suoralla selällä istuessa jalka nostetaan koukussa toisen jalan päälle. Venytys tuntuu IT-jänteen yläpäässä (yläreiden ulkosyrjässä). Katsotaan, mihin asti näillä ammattilaisen ohjeilla päästään ;)