Treeniviikko 8: Vihdoinkin lepoa - ja vaikutukset näkyvät

Kahdeksannella treeniviikolla jouduin pakon (= kouluhommien) sanelemana vähän hölläämään menoa ja pysyttelemään suuren osan ajastani neljän seinän sisällä tietokoneen äärellä.

Alkuviikosta yritin tehdä pari kunnon PK-treeniä kouluhommien ohella, kun edellisen treeniviikon viikonloppuna jäi toi tarkoituksenmukainen treenaaminen välistä. Kävi kuitenkin ilmi, etteivät jalat olleetkaan palautuneet viikonlopun mudrunista, vaan juoksu tuntui todella tahmealta ja hankalalta, ja jalat painoivat kuin lyijy! Keskiviikkona ajattelin vetää viimeisen pitkän kolmen tunnin lenkkini, mutta väkisin juostun 2 tunnin ja 15 minuutin jälkeen jalka ei yksinkertaisesti enää noussut (näin jälkeenpäin ajatellen oli hyvä jättää juokseminen tuohon - se oli juuri 75% pitkästä lenkistäni eli oikeaoppinen määrä kolmanneksi viimeiselle treeniviikolle ;)). Tässä vaiheessa tulin jo epätoivoiseksi: mitä on tapahtunut? Miten pitäisi selvitä maratonista ennätysaikaan, jos en selviä edes 25 kilometristä näin hitaalla vauhdilla?

Vasta tämän lenkin jälkeen havaihduin siihen, että maratoniin on enää vajaa kolme viikkoa aikaa ja ettei ole itsestäänselvyys, että selviän siitä haluamaani aikaan - jos ollenkaan. Tämän takia oikeastaan rupesin todella opiskelemaan maratoniin valmistautumista ja kirjoitin siitä viime postauksessani. Ja tajusin, että nyt pitää vähän levätä.

Kuinka turhauttavalta tuntuikaan levätä päivinä, jolloin mulla ei ollut luentoja eikä muutakaan ohjelmaa, mutta esseiden kirjoittelua ja projektien suunnittelua senkin edestä. Joutui väkisinkin pysymään sisällä koko päivän. Torstaina pidin kuitenkin tauon kävelyn merkeissä ja perjantaina kävin juoksemassa muutamat mäkispurtit avatakseni jalkojani (turha treeni tässä vaiheessa juoksuohjelmaa, mutta halusin vain saada jalat liikkeelle). Lauantaina vältin kiusauksen ja pysyin koulutöiden ääressä. Halusin säästää kaikki mahdolliset voimat sunnuntain kenraalitreeniä varten.

Tässä pienessä mutta pippurisessa (= todella jyrkässä) mäessä oli hyvä vetää muutamia mäkispurtteja

Sunnuntaina, tasan kaksi viikkoa ennen maratonia, päätin tosiaan tehdä kenraalitreenin, viimeisen kovan juoksun, jonka tarkoituksena oli juosta 21,1 km maratonvauhtia. Tavoitteena oli herätä ennen kuutta, syödä aamupuuro tunti ennen starttia ja lähteä liikkeelle seitsemältä (venähti tosin puolella tunnilla) tulevan maratonin taistelutamineisiin sonnustautuneena. Näin saisin samalla testattua myös tankkausta ja vaatetusta. Olen nyt pyöritellyt päässäni sitä 3:45 alittamista, mikä tarkoittaisi n. 11,3 km/h / 5:19 min/km (koitan opetella käyttämään myös näitä tahtimerkintöjä!). Tätä vauhtia lähdin siis lenkiltäni metsästämään. Olin tosin huolestunut, sillä viime aikoina jalat ovat painaneet vain niin paljon, että tuon tuntivauhdin saavuttaminen on tuntunut todella vaikealta lyhyemmilläkin lenkeillä.

Nyt fiilis oli kuitenkin eri. Keskiviikon jälkeinen kolmen päivän hölläily oli vaikuttanut jalkoihin: ne tuntuivat kevyiltä ja vahvoilta. Juoksu tuntui alkuun niin helpolta, että innostuin menemään vähän liiankin kovaa. Loppuajaksi muodostui 1:50:32 ja -vauhdiksi 11,45 km/h. Sykkeet tosin olivat suht korkealla (ks 165) ja vauhdin ylläpitäminen rupesi tuntumaan hankalalta loppua kohden. Tuolla vauhdilla olisi mahdollista alittaa jopa 3:40... Mutta en usko, että pystyisin pitämään tahtia yllä loppuun asti. Täytyy miettiä vielä strategiaa reitille. Kirjoittelen siitä myöhemmin. Sain tuosta juoksusta kuitenkin kivasti itseluottamusta ja uskoa omiin jalkoihin, siispä lähden tavoittelemaan sitä 3:45 alitusta!

Tässä nyt vihdoin viimein nämä viime viikon treenit:

Maanantai:
Kevyt palautteleva PK 55 min, 9,52 km, keskisyke 145, maks.syke 160, 10,39 km/h, 5:46/km

Tiistai:
Palautteleva PK 60 min, 10,61 km, keskisyke 141, maks.syke 156, 10,61 km/h, 5:39/km

Keskiviikko:
Pitkä PK 135 min, 24,09 km, keskisyke 151, maks.syke 171, 10,71 km/h, 5:36/km

Torstai:
lepo

Perjantai:
MK 10 min, (0,88 km) 6 x pienet mäkivedot + palautellen alas, keskisyke 143, maks.syke 168
Todella kevyet MK-treenin alku- ja loppulämmöt 23 min, 3,88 km, keskisyke 132, maks.syke 152, 10,12 km/h, 5:56/km

Lauantai:
lepo

Sunnuntai:
PK (/VK) 21,10 km: kisavauhtinen kenraaliharjoitus, 1:50:32, keskisyke 165, maks.syke 177, 11,45 km/h, 5:14/km

Lisäksi: keskivartalon lihaskuntoa, 4,5 h venyttelyä, puoli tuntia pyöräilyä, tunti käsipalloa ja 2-3 h kävelyä

Kilometrejä yhteensä: 70

Lempparini Launcestonin lenkkimaastoista!

Aikalailla tämä viikko menee yhteen suunnitelmieni mukaan. Kilometrimääräkin osui hyvin siihen 64-72 km/vko haarukkaan. Perjantain MK-treeni oli vähän turha, ei lainkaan tarkoituksenmukainen ja olisi pahimmassa tapauksessa saattanut vain aiheuttaa entistäkin kipeämmät jalat. Ei enää MK- tai VK-treenejä!!!

Tässä viikossa ihanaa oli se, että levon vaikutuksen oikeasti huomasi. Päivän lepo ei vielä välttämättä vaikuta juoksuun mitenkään. Myöskin "lepopäivät", joina lähtee "vain kevyelle lenkille", "kevyelle pitkälle kävelylle" tai "ihan vaan pelailemaan vähän futsalia" eivät anna jaloille mahdollisuutta toipua. Niiden täytyy ilmeisesti oikeasti vain antaa olla! Kova juoksutreeni ei ole ainut treeni, joka niitä rasittaa. Tämä täytyy todellakin muistaa maratonviikolla.

Uusi viikko on jo valjennut täällä Tasmaniassa. Toiseksi viimeinen viikko ennen maratonia. Tällä viikolla tulen todennäköisesti juoksemaan neljä lenkkiä, yhteensä n. 40-50 km. Nyt pitäisi kiinnittää huomiota treenaamisen ohella myös siihen ruokavalioon ja tankkaamiseen - aion kirjoitella tästä oman postauksen myöhemmin tällä viikolla. Keskiviikosta perjantaihin olen kurssin kenttäretkellä leireilemässä Ben Lomondin ja Narawntapun kansallispuistoissa, ja sieltä suuntaankin suoraan opettajaopiskelijoiden vuosittaisiin pöytäjuhliin, saa siis nähdä, kuinka paljon sitä lauantaina jaksaa tämän kaiken jälkeen treenata! Kiva viikko tulossa, toivottavasti teilläkin :)