torstai 30. heinäkuuta 2015

Kotiseuturakkautta



Muutin Helsinkiin nelisen vuotta sitten opintojen perässä, mutta alunperin olen kotoisin sadan kilometrin matkan takaa Salosta. Salo on n. 54 000 ihmisen asuttama kaupunki Lounais-Suomessa - viime aikoina kaupunki on ollut julkisuudessa lähinnä negatiivisen taloustilanteen ja työttömyyden takia. Ensin lopetettiin Nokia ja nyt Microsoftin työntekijät saivat lähtöpassit. Toivottavasti Salo saataisiin vielä jaloilleen!!






Joka tapauksessa, käyn Salossa melko usein. Olen pikkukaupungin tyttöjä ja kaipaan maaseudun rauhaa aika ajoin. Salossa on myös mielestäni monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Olenkin jo aikaisemmissa kirjoituksissani ylistänyt Salon uimahallia. Myös Salon urheilupuistossa riittää tilaa treenata: löytyy yleisurheilukenttä, suuret nurmialueet futaajille, tenniskenttiä ja -halli, squash-halli, pari koripallokenttää, Salohalli kuntosaleineen, golfkenttä, ratsastusalue, jäähalleja kaksin kappalein sekä tietysti se uimahalli. Kaikki nämä kätevästi samalla alueella. Salossa on myös ihania lenkkimaastoja ja lukuisia reittejä maaseutumaisemineen :)



Nyt vietin Salossa pitkästä aikaa "jopa" viisi päivää ja rakastuin kotiini taas uudelleen. Erityisesti rakastan metsää. Olen varttunut paikassa, joka lasketaan Salonkin tasolla landeksi, vaikka meiltä kymmenessä minuutissa kaupunkiin ajaakin. Lapsuudenkotini sijaitsee metsän ja pellon laidassa. Koko lapsuuteni vietin leikkien kotimetsässäni siskojeni ja serkkujeni kanssa. Järjestimme "Suuri Seikkailu" -kilpailuja, rakensimme majoja ja lumilinnoja, kiipeilimme puissa sekä teimme joka talvi takapihan metsään pitkän ja hurjan extreme-pulkkamäen, joka päättyi aina ojaan. Metsästä olemme aina keränneet sieniä ja mustikoita. Polkujakin riittää, joten niillä olen aina vähintäänkin kävellyt - nykyään yhä enemmän juossut.



Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän opin rakastamaan metsää ja nauttimaan siitä. Kuulostaa varmasti kliseiseltä, mutta metsässä pystyn rentoutumaan ja unohtamaan kaiken stressin ja murheet. Viime aikoina olen ollut stressaantunut ilman kunnon syytä. En ole saanut oikein nukuttua, joka paikkaa on kolottanut, mieli on ollut maassa eikä treenikään ole sujunut. Lepääminenkin on tuntunut vaikealta ja pysähtyminen ollut mahdotonta. Mutta Saloon tultuani suuntasin heti metsään. Kävin metsässä joka päivä tällä viikolla. Maanantaina olin sienestämässä kolme tuntia. Tiistaina kävin reilun parin tunnin metsähölkällä / -kävelyllä äitini kanssa. Keskiviikkona lähdin parin-kolmen tunnin metsäkävelylle ilman mitään sen tarkempaa päämäärää tai tarkoitusta. Tänäänkin poikkesin metsässä aamulenkkini yhteydessä.




Ja metsän - erityisesti kotimetsän - vaikutus olotilaani on valtava. Olen voinut niin paljon paremmin viime päivinä. Nukkunut hyvin, ollut paremmalla tuulella ja virkeämpi. Stressini on kadonnut. Joskus tekee erittäin hyvää poistua hektisen suurkaupungin hälinästä rauhallisempaan paikkaan. On Helsingissäkin puistoja ja pieniä metsiä, mutten voi verrata niitä kotiini, jossa koskemattomaan luontoon pääsee omalta kotiovelta. "Meidän" metsäämme ei edes pääse julkista tietä pitkin - vain meidän tontiltamme - joten marjanpoimijoista tai sienestäjistäkään ei ole tietoakaan.


Omasta mielestäni mikään ei ole niin ihanaa kuin lähteä yksin keskelle luonnon rauhaa nauttimaan hiljaisuudesta sekä ihanan vehreästä ja kauniista metsästä. Huomasin, että metsässä myös mielikuvitukseni alkaa laukata ihan eri tavalla kuin missään muualla. Metsä on ainakin itselleni luovuuden lähde. Metsässä saavutan jonkinlaisen flow-tilan: aika katoaa, ajatukseni karkaavat ties mihin ja mieli on metsäreissun jäljiltä niin tyyni. Kliseinen sanonta "sielu lepää" pitää kyllä tässä yhteydessä paikkaansa.



En varmastikaan osaisi arvostaa metsää samalla tavalla, jos en olisi siellä koko ikääni viettänyt. En olekaan aina osannut sitä arvostaa: kyllä teini-ikäisenä välillä ärsytti asua niin kaukana muista luokkakavereista, jotka asuivat taajamassa lähempänä kaupunkia. "Keskellä metsää" asuessani "jouduin" leikkimään aina siskojeni kanssa, minkä takia meidän välillemme tosin syntyikin vahva side ja olemme hyviä ystäviä yhä edelleen. Teini-ikäisenä myöskään metsä ei ympäristönä kiinnostanut - olisi pitänyt päästä kaupungille tai futiskentälle joka päivä. Vasta sitten, kun kotimetsään pääseminen (ja rakkaiden siskojen näkeminen) päivittäin ei ole enää itsestään selvää, arvostus sitä kohtaan syntyy. Jos siihen ei ole ikinä syntynytkään minkäänlaista kiintymyssuhdetta, tuskin sitä osaa ikinä myöskään kaivata.


Ja miksi kirjoitan näistä asioista juoksublogiini? Koska henkinen hyvinvointi on eräs urheilun - ja yleisen hyvinvoinnin - peruspilareita. Tajusin, että koti muodostaa ison osan henkistä hyvinvointiani. Kotikulmilla käyminen on todella terapeuttista. Salossa mulla ei ole aikatauluja ja metsässä aika pysähtyy. Nyt suuntaan Helsinkiin kuin uudestisyntyneenä. Stressi jäi johonkin metsän perukoille - nyt olen taas levännyt ja hyvinvoiva. Myös Helsinki on kotini, mutta Salo tulee aina olemaan mulle aivan erityinen paikka, lapsuudenkotini. Oma erityinen paikkani :)



Missä itse rentoudut? Onko sulle syntynyt side johonkin paikkaan, josta saat voimaa?

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Viime viikon vauhdinmetsästys

Kerroinkin jo, kuinka edellisviikolla juoksu ei oikein tahtonut kulkea ja jalat olivat tukkoiset koko viikon. Koska tuo kyseinen viikko meni penkin alle, odotin tältä seuraavalta vähän parempaa. Jalat olivat kuitenkin yhä aika voimattomat koko viikon, sillä en ollut levännyt kunnolla lainkaan. Vähän kovempiin vauhteihin kuitenkin pääsin jo.



Maanantaina pidin lepopäivän, koska sunnuntaina olin juossut tuon vaikean 25 kilometrin pitkiksen. Tiistaina lähdin aamulenkille kokeilemaan reipasta PK-lenkkiä, tavoitteena siis yli 11 km/h vauhti. Tunnin verran jaksoinkin juosta vauhtia 11,43 km/h, mutta vauhdin kanssa oli vähän vaikeuksia. Ei tuntunut ihan yhtä mukavalta kuin normaalisti. "Loppuverkaksi" kävelin puolisen tuntia ihanan lämpimässä säässä ja vedin vielä vartin vatsatreenin auringonpaisteessa.


Keskiviikkona kävin vetämässä vetotreenin, josta jo kirjoittelinkin. En ollutkaan vähään aikaan juossut VK-treeniä, joten teki kyllä hyvää :) Vauhti nyt ei vielä ole ihan sitä, mistä haaveilen, mutta kyllä se tästä!


Torstaina pidin taas lepopäivän ja perjantaiksi suunnittelin tunnin PK- ja VK-treeniä, jossa juoksisin ensin reipasta PK-vauhtia 45 minuuttia ja sitten 15 minuuttia VK-alueella. Jalat olivat kuitenkin taas sen verran voimattomat, että 45 minuutin reippaan PK-vauhdin jälkeen vauhdin lisääminen tuntui mahdottomalta, joten tyydyin juoksemaan koko tunnin reipasta PK-vauhtia. Ei sekään tuntunut yhtään liian helpolta, vaan treeni vedettiin hammasta purren loppuun saakka. Vauhtikestävyys kun jäi uupumaan, niin päätin juosta takapihan rappuset (60 askelmaa) vielä viisi kertaa. Illalla pyöräilin vielä töihin ja takaisin tosi rauhallista vauhtia.



Lauantaiksi olin kaavaillut viikon viimeistä treenipäivää sekä pitkistä. Perjantai-iltana kuitenkin pelkäsin jalkojeni olevan superkipeät lauantaina, sillä pyöräilykin tuntui tosi ikävältä reisissä. Päätin, että juoksen sen verran kun jaksan, ja vedän loppuun sitten vielä loikkatreenin voimieni mukaan. Tavoitteena oli kahden tunnin pitkis. Juoksu tuntuikin yllättävän helpolta, joten sain helposti juostua 2 tunnin lenkin alusta loppuun saakka. Vauhdin kanssa en hermoillut, vaan juoksin mukavaa 10,85 km/h (5:32 min/km) vauhtia. Lopuksi kävin vielä puistossa tekemässä puolen tunnin kehonpaino-/ loikkaharjoituksen.


Lauantain melko kovan treenin lopuksi päätin pitää muutaman päivän kunnon lepoa. Niin moni siitä levon tärkeydestä mulle täällä blogin puolellakin muistutti, että otin neuvosta vaarin ja päätin kuunnella kroppaani. Aina välillä pitää muistuttaa itselleen, että ilman lepoa ei tuu kehitystä. Kipeillä jaloilla ei ole järkeä treenata. Nyt palautan kroppani entiseen kuntoonsa, jotta treeni tuntuu taas hyvältä. Tämä viikko menee siis kevyemmissä fiiliksistä, niistä lisää myöhemmin :)


Lauantain treenin jälkeen lähti heti kunnon palauttelu käyntiin

Maanantai:
Lepo

Tiistai:
Reipas PK 60 min, 11,43 km, KS 167, 11,43 km/h, 5:15 min/km
Palautteleva kävely 30 min
Vatsatreeni 15 min
Kävely, 1,5 h

Keskiviikko:
Vetotreeni aikaa vastaan, 44 min, 7,69 km, KS 155, MS 179
Alku- ja loppulämpö 20 min, 3,44 km
Vatsatreeni 10 min

Torstai:
Lepo
Venytty 30 min

Perjantai:
Reipas PK 60 min, 11,41 km, KS 166, 11,41 km/h, 5:16 min/km
Porrasjuoksu x 5, KS 154, MS 166
Pyöräily, n. 1 h 25 min, 20,5 km
Venyttely ja rullailu 1 h

Lauantai:
Pitkä PK 120 min, 21,70 km, 10,85 km/h, 5:32 min/km
Keskivartalo- ja loikkatreeni, 30 min

Sunnuntai:
Lepo
Venyttely 30 min

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Vetotreeni aikaa vastaan

Keskiviikkona kävin pitkästä aikaa juoksemassa vähän vauhtikestävyyttä vetojen muodossa. Tällä kertaa tein progressiivisen vetotreenin, jossa vedon kesto lyhenee veto vedolta, mutta nopeuden pitäisi vastaavasti kasvaa läpi treenin. Kyseinen treeni tuli mulle tutuksi Vauhtisammakon juoksukoulussa ja oon tehnyt sen kahdesti ennen. Treenissä juostaan matkan sijaan aikaa vastaan: 7 min + 6 min + 4 min + 3 min + 2 min + 1 min + 30 s. Välissä kävellään parin minuutin verran.

Ekan kerran tein treenin radalla, mut tokalla kerralla se oli varattu, joten jouduin juoksemaan teitä pitkin. Tällä kertaa rata oli taas varattuna, joten juoksin samaa reittiä, kuin viimeksi, jotta saataisiin edes jollain tasolla vertailukelpoinen treeni tehtyä. Ongelmana mulla tässä (kuten myös muissa progressiivisissa) treenissä on se, että lähden aina liikkeelle liian kovaa. Tarkastellessani viime kertoja, kun oon tän treenin vetänyt, keskitahtini on jo ekassa, 7 minuutin vedossa ollut 4:30-4:40 paikkeilla. Siitä on vaikeaa lähteä parantamaan seitsemää kertaa! Toi on mulle jo sen verran kova vauhti, että aikaisemmissa treeneissä kaikki voimat ovat menneet tuon tahdin saavuttamiseen jokaisessa vedossa. Nopeampi tahti on ollut vaikeaa saavuttaa myöhemmissä vedoissa, joten tuo on jäänyt keskimääräiseksi tahdikseni lähestulkoon kaikissa vedoissa treenin loppuun saakka. Vasta minuutin ja 30 sekunnin vedoissa olen saanut revittyä alle 4 minuutin tahteja.



Tällä kertaa halusin parantaa nopeuttani jokaisessa vedossa. Se oli treenin päätavoitteeni. Siispä päätin aloittaa treenin juoksemalla eka 7 minuutin veto 5 min/km tahtia, ja sitten parantaa tästä veto vedolta tuntemuksen mukaan. Näin toivoin pääseväni loppua kohden lähemmäs 4 min/km vauhtia ja näin myös tekeväni enemmän nopeita vetoja kuin edellisillä kerroilla, kun tämän treenin oon vetänyt.

7 minuuttia menikin ihan mukavasti n. 4:55 min/km tahtia. Seuraavassa 6 minuutin vedossa tähtäsin 4:50 min/km alitukseen ja keskitahtini olikin n. 4:45 min/km. Viiden minuutin vedossa havittelin alle 4:40 tahtia ja pääsin n. 4:39 min/km vauhtiin. Neljä minuuttia toivoin pystyväni juoksemaan alle 4:30 tahtia ja veto menikin vauhtia 4:24 min/km. Tässä vaiheessa rupesi jo hapottamaan ihan kunnolla. Kolme minuuttia kuitenkin kuulostaa niin lyhyeltä ajalta, että toivoin juoksevani sen alle 4:15 min/km tahtia. Ihan siihen ei päästy, vaan vauhdiksi jäi 4:16 min/km. Kahden minuutin vedossa jalat olivat jo aika finaalissa, mutta tavoittelin alle 4 minuutin kilsavauhtia. Niukasti yli neljän minuutin kuitenkin mentiin, tahtina siis 4:04 min/km. Vikat kaksi vetoa olin suunnitellut meneväni vaan niin täysillä kuin jaloista pääsee, mutta minuutti tuntui vähän turhan pitkältä ajalta ja vauhdiksi jäi 3:49 min/km. Vikaan vetoon latasin kaiken ja pingoin 30 sekunnissa 160 metriä - siispä 3:14 min/km tahtia. Loppuun vielä kävelin 1,5 min, jolloin koko treenin kestoksi tuli 44 minuuttia ja matkaa kertyi 7,7 km.

Jäipä hyvä fiilis tästä treenistä, kun pääsin tavoitteeseeni ja oikeasti sain kasvatettua nopeuttani veto vedolta - vaikkei ihan niin koviin vauhteihin vielä päästykään, mitä olin vähän salaa toivonut. Tällainen treeni on varmasti paljon hyödyllisempi kuin tasapaksu vetotreeni. On myös motivoivaa kasvattaa vauhtia treenin loppua kohti ja yltää aina vaan nopeampiin vauhteihin vaikka jalat tekevätkin jo kuolemaa :) Kiva treeni, suosittelen testaamaan!

torstai 23. heinäkuuta 2015

Kehno treeniviikko



Viime viikko oli juoksun suhteen tosi vaikea. Ehkä se johtui edellisen viikon suuresta kilometrisaaliista ja sunnuntain pitkästä lenkistä. Vaikka sen melko hidasta vauhtia ja pysähdellen juoksinkin läpi, kolmen tunnin lenkki on pisin lenkkini pitkiin aikoihin, joten se kai vaati veronsa.

Maanantaina pidin taukoa juoksusta ja suuntasin pitkästä aikaa futistreeneihin! Satuin olemaan Salossa, joten päätin piipahtaa vanhan joukkueeni SalPan treeneissä. Lopetin futiksen oikeastaan jo kauden 2013 jälkeen, mutta lopullisesti reilu vuosi sitten ennen Australiaan lähtöäni. Olen pelannut koko ikäni jalkapalloa, joten välillä kaipailen yhä pelikentälle - joskin "taitoni" ovat sitten juoksuharrastuksen aloittamisen romahtaneet. Oli kuitenkin kiva käydä vähän moikkaamassa vanhoja pelikavereita ja kokeilemassa olematonta pallotatsia :) Treenien jälkeen kävin vielä 1,5 h maaseutukävelyllä Salo-kavereiden kanssa.


Futistreenit tuntuivat jaloissa tiistaina, vaikkeivät ne kovat olleetkaan. Pallon potkiminen kai rasittaa ihan eri lihaksia kuin juoksu? Joka tapauksessa, oikean (= pallojalkani) sääreni etusyrjä oli tosi kipeä. Onneksi sitä kohtaa saa rullattua helposti auki, tosin se teki perhanan kipeää! Tiistaiksi olin suunnitellut tunnin palauttelulenkkiä, jonka vedin hitaalla vauhdilla. Melkeinpä tuo 10 km/h tuntui jopa liian kovalta vauhdilta. Jaloissa ei ollut yhtään voimaa!

Palauttelu sujui ainakin kivoissa maisemissa :)

Olisi varmaan pitänyt jättää tiistain palautteluhölkkä välistä ja pitää kunnon rehellinen lepopäivä. Keskiviikkona olisin nimittäin halunnut juosta reippaan pk-lenkin (= yli 11 km/h), mutta jalat olivat yhä edelleen kuin puupökkelöt. Vähän palautteluksi meni tämäkin lenkki, vauhdiksi tuli 10,80 km/h ja tuntemus aika kurja - väkisin sai vääntää.


Torstaina ois viimeinkin pitänyt levätä, mutta koska olin treenannut joka päivä palauttelevilla tehoilla niin ajattelin, että nyt kropassa ois vihdoinkin sitä virtaa. Juostiin Matiaksen kanssa ensin puolen tunnin lenkki tavanomaista pk-vauhtia, mittaa tuli 5,5 km. Tän jälkeen tehtiin ylämäkivetoja (pitkästä aikaa!) n. 100 metrin jyrkässä mäessä. Juoksin mäen 10 kertaa ylös ja käppäilin palautellen alas. Sykkeet tuntuivat nousevan niin korkeelle ettei sykemittarikaan pysynyt oikein mukana ja väitti maksimisykkeeksi vain 167, vaikka treenin loputtua sain keräillä itseäni nurmikolta köhimästä :D Nää maksimikestävyystreenit on välillä tosi hyviä, mut nyt tuntui taas olevan jalat liian hapoilla niihin enkä saanut treenistä ehkä tarpeeksi irti. Illalla pyöräilin vielä töihin ja takaisin, mutta sekin tuntui tosi raskaalta jaloissa.


Perjantaina tajusin vihdoinkin pitää lepopäivän. Lauantainakin juoksin vain 20 minuutin kevyen lenkin, jonka päätteeksi tein 20 minuutin vatsatreenin lähipuiston nurtsilla aurinkoa fiilistellen :) Ajattelin, että luulisi parin lähestulkoon juoksuttoman päivän jo olevan avuksi tälle voimattomalle kropalle.


Sunnuntaiksi olin suunnitellut taas perinteistä sunnuntaipitkistä. Oon nyt yrittänyt vähitellen totuttaa jalkojani vähän pidempiin matkoihin, joten esim. edellisen sunnuntaipitkikseni juoksin rauhallisesti nautiskellen ja usein pysähdellen, omaa kroppaa kuunnellen. Tavoitteena olisi saada pitkät lenkit tuntumaan taas niin hyvältä, että niitä pystyisi juosta vähän reippaamminkin - tällä hetkellä se kun tuntuu olevan vaikeaa. Ajatuksissa siintää maratoni joskus syksymmällä, ja siksi toivoisin tottuvani taas vähän pidempiin matkoihin. Siksi tavoittelin tällekin sunnuntaille 2,5 tunnin juoksua, mikä on siis mulle viime aikojen treenejä silmäillessä aika paljon. Toivoin myös pystyväni tän 2,5 tuntia juoksemaan mukavalla vauhdilla ilman venyttelytaukoja jne.


No toisin kävi. En muista milloin viimeksi ois oikeesti ärsyttänyt lenkillä niin suunnattomasti kuin viime sunnuntaina. Hillitön tuuli, yhtäkkiset vesikuurot ja voimattomat jalat, once again! Säätilan piikkiin en siis tosiaan aio tätä huonoa lenkkiä pistää, mutta se oli ehkä se piste iin päälle. Ei kulkenut ei. Jo reilun tunnin lenkki tuntui vaivalloiselta ja jouduin pariin kertaan pysähtymään venyttelytauolle. Tunnin jälkeen mietin, että onko tää nyt merkki siitä et pitäisi vaan suunnata takaisin kotiin ja jättää lenkki 15 kilometrin mittaiseksi. Kuitenkin raivoissani hammasta purren päätin näyttää luontoäidille, ettei mua niin vaan kukisteta, ja juoksin kuin juoksinkin 25 km. Jokaisen kilometrin jälkeen mietin, että nyt saa loppua, mutten luovuttanut. Vaikka menin hidasta vauhtia, niin fiilis oli kuin maratonin vikoilla kilometreillä. Erona maratonille tosin se, että jouduin pysähtymään muutaman kerran, kun jalat eivät vaan enää kantaneet. Tästä treenistä ei jäänyt mitään hyvää käteen (tuskin se myöskään kovin kehittävä oli), paitsi ehkä halu saavuttaa taas se fiilis, kun juoksu on helppoa ja kevyttä.

Todennäköinen selitys huonolle treeniviikolleni on todellisen levon puuttuminen. Kevyetkin lenkit rasittavat kroppaa etenkin silloin, kun se ei ole vielä palautunut. Jotenkin ehkä myös yliarvioin kuntoni. Tuntuu, ettei se ole entisellään. Vuosi sitten juoksin helposti 60-80 kilometriä viikossa enkä tarvinnut paljon lepoa. Silloin kunto tuntui olevan huipussaan. Toisaalta silloin en juossut juurikaan VK- tai MK-treenejä, jotka vaativat ihan omat palautumisensa. Harmittaa huomata, että lenkkieni juoksuvauhti ei ole juurikaan noussut vuoden takaisesta, vaikka treenaan mielestäni aika paljon ja monipuolisesti. Motivaatio kehittyä on suuri, mutta laskee varmasti, jos kehitystä ei kaikesta treenistä huolimatta vaan tule. Toivottavasti tämä huono treeniviikko jää yksittäiseksi ja seuraava on jo parempi.

Onko sulla joskus huonoja treeniviikkoja? Kuinka motivoit itsesi jatkamaan kun ei vaan kulje?




Maanantai:
Jalkapallotreenit, 1 h
Kävely, 1,5 h

Tiistai:
Palautteleva lenkki 60 min, 10,08 km, KS 147, MS 162, 10,08 km/h, 5:57 min/km
Vatsatreeni 10 min

Keskiviikko:
Palautteleva PK 60 min, 10,80 km, KS 150, MS 173, 10,80 km/h, 5:33 min/km

Torstai:
Alkulämpö 30 min, 5,50 km
Mäkitreeni: 10 x 100 jyrkkä mäki, 16 min, KS 147, MS 167
Pyöräily n. 45 min, n. 11 km

Perjantai:
Lepo

Lauantai:
Alkulämpö 20 min, 3,42 km
Vatsatreeni 20 min

Sunnuntai:
Pitkä PK 25 km, 138 min, KS 154, MS 172, 10,84 km/h, 5:32 min/km
Vatsatreeni 25 min

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Verkkoshoppailu on selvää säästöä!

Ostan suuren osan urheiluvarusteistani nettikaupoista. Esimerkiksi Intersportin nettikaupasta saa välillä tavaraa paljon halvemmalla kuin itse liikkeestä, ja monet ulkomaalaiset nettikaupat ovat pullollaan superhalpoja varusteita - lemppareitani ovat SportsDirect ja Wiggle. Nettikauppoja käyttämällä voi säästää reilusti rahaa, mikä sopii ainakin opiskelijan kukkarolle.



Ehkäpä ainut miinus nettikauppojen käytössä on se, että on vaikeaa keskittää ostoksia, kun käyttää useaa eri nettikauppaa. Löysin tähänkin pikku ongelmaan ratkaisun viime viikolla, kun Ostohyvitys.fi-palvelun Minna Koistinen ehdotti mulle pientä yhteistyödiiliä. Minna kertoi mulle edustamastaan palvelusta, jonka kautta voi siis shoppailla netissä tietyissä verkkokaupoissa (lista on pitkä!) ihan normaaliin tyyliin, mutta samalla kerätä omalle Ostohyvitys.fi-tililleen 2-10% suuruisia bonuksia. Kun 15 € tulee täyteen, sen saa nostettua omalle pankkitililleen. Ja liittyminenhän on siis täysin ilmaista :) Palvelu kuulostaa mielestäni samantapaiselta kuin useiden firmojen bonuspistesysteemit: keskittämällä keräät itsellesi bonuksia ja säästät. Minna itse kilpailee triathlonissa ja ostaa suurimman osan varusteistaan nettikaupoista Ostohyvitys.fi-palvelun kautta. Hän suositteli palvelua ja kehotti mua testaamaan sitä ja kirjoittamaan kokemuksistani pientä liittymisbonusta vastaan.

Harkitsin hetken diiliin tarttumista, sillä en halua mainostaa blogissani mitään, mitä en itse kokisi suosittelun arvoiseksi. Kun sitten tutustuin Ostohyvitys.fi-sivustoon tarkemmin, tajusin, että tämähän juttu on ainakin itselleni aika ihanteellinen. Käytän tosiaan paljon verkkokauppoja - myös muuhun kuin urheiluvaatteiden ostamiseen. Olin superiloinen nähdessäni Hotels.fi-sivuston Ostohyvityksen yhteistyökumppaneiden listassa. Itselläni on Hotels.fi-tili, jota kautta oon varannut milloin mitäkin majapaikkoja matkustellessani ympäri maailmaa. Hotels.fi-palvelun avulla saa kerättyä myös ilmaisia bonus-öitä, joita olen jo tienannut useita. Jos vielä bonusöiden ja halpojen hintojen lisäksi saisin kerrytettyä bonusta maksamistani hotelliöistä, niin mikäs sen parempaa!!!



Muita mielenkiintoisia verkkokauppoja Ostohyvitys.fi-sivustolta löytyi (listan löydät täältä) mm. Fitnesstukku, Ellos, Nike.com, Sportsnutrition.fi, Wiggle.... ja löytyihän sieltä myös se SportsDirect.com! Tässä vaiheessa olin varma, että alan ehdottomasti käyttää Ostohyvitys-palvelua :) Tarkoituksenani oli muutenkin ylistää SportsDirectia tässä lähiaikoina, joten teen sen tässä yhteydessä. Kyseessä on siis brittiläinen, iso nettikauppa, josta saa ostettua superhalvalla urheiluvaatteita - ja valikoima on huikea! Teen SportsDirectistä yleensä isomman tilauksen 1-2 kertaa vuodessa. Kun tilaa yli 100 eurolla, niin myös toimitus kotiovelle saakka on ilmainen! Vakio-ostoksiani ovat olleet halvat, kivannäköiset lenkkarit vapaa-ajan kengiksi, Lonsdalen hupparit sekä Karrimorin halvat juoksuvarusteet kuten juoksureput ja -vyöt, juomapullot jne. Käypä ihmeessä tutustumassa laajaan valikoimaan: www.sportsdirect.com!

Olinkin aikeissa pistää taas tilausta SportsDirectille, joten päätin tehdä pienen "testioston" ja tehdä tilauksen siis Ostohyvitys.fi-palvelun kautta. Ensin rekisteröidyin Ostohyvityksen käyttäjäksi osoitteessa www.ostohyvitys.fi. Rekisteröityminen oli ilmaista ja helppoa. Sivuilta löytyy myös lisätietoa palvelustaselkeät ohjeet sivuston käyttöön sekä F.A.Q.-palsta, josta löytyy kyllä vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Sivuston käyttö vaikutti siis heti alkuun melko simppeliltä. Seuraavaksi menin sivuston vasemmasta laidasta kaupat-osioon, johon on siis listattu kaikki palvelun yhteistyöverkkokaupat (kaipaamaansa verkkokauppaa voi myös etsiä nimellä vasemman laidan hakupalkista!). Sieltä löysin SportsDirect.com:in. Ennen ostosten tekemistä on erityisen tärkeää, että siirtyy verkkokauppaan nimenomaan Ostohyvitys.fi-sivuston kautta. Siispä klikkasin auki SportsDirectin ja painoin oranssia "Saa bonusta"-painiketta, jolloin verkkokauppa aukeaa uuteen välilehteen. Uudessa välilehdessä sitten pitää vaan tehdä ostokset ihan tavalliseen tapaan ja bonukset siirtyvät tilauksen jälkeen automaattisesti Ostohyvitys-tilille. Helppoa! Pitää vain muistaa, että verkkokauppaan tulee siirtyä Ostohyvityksen kautta, jotta bonukset tulevat rekisteröidyksi. Bonukset voi tosiaan nostaa omalle pankkitililleen, kun 15 € on tullut täyteen.



Eri verkkokaupoista kertyy eri määrä bonuksia. SportsDirectista esimerkiksi kertyi bonuksia 2,5% ja vain ensimmäisellä ostokerralla, kun taas esimerkiksi Ellokselta shoppaillessa bonusta kertyy aina 5%. Ostohyvityksen käyttäjät voivat saada myös alennuskoodeja, jotka syötetään maksuvaiheessa. Lisäksi Ostohyvityksellä on välillä kampanjoita tietyn yhteistyökumppanin kanssa, esimerkiksi tällä hetkellä Fitnesstukusta tilatessa bonusta kertyy poikkeuksellisesti jopa 10%.

SportsDirectistä tuli tällä kertaa tilattua mm. muutama laukku, pari juoksureppua ja Karrimorin juoksupaitoja. Toimituskulut ovat kasvaneet sitten viime tilauksen, mutta olivat silti vain 15 euroa kotiovelle saakka. Alustavat bonuspisteet tilauksestani tulivat Ostohyvitys-tililleni näkyviin jo muutaman minuutin kuluttua.


Mielestäni Ostohyvitys.fi on oikeasti hyvä tapa säästää rahaa ja keskittää nettiostoksia. Parasta on nettikauppojen monipuolinen valikoima: bonuksia saa kerrytettyä muualtakin kuin urheiluvarusteista, kuten esimerkiksi hotellivarauksista, elektroniikasta ja lehtitilauksista. Halusin kirjoittaa palvelusta, koska näen sen oman kokemukseni perusteella helppokäyttöisenä ja kätevänä niille, jotka käyttävät paljon nettikauppoja sekä hyvänä tapana säästää rahaa (= suosittelen erityisesti opiskelijoille) :) Urheiluvarusteet kun eivät tosiaankaan ole ilmaisia, niin on kiva saada säästettyä edes jostain. Minnan kanssa sovittiin, että lukijani saavat 5 €:n liittymisbonuksen, jos rekisteröityvät palveluun jakamani linkin kautta. Liittymisbonuksen saat liittymällä palveluun tämän linkin kautta! Mielelläni myös kuulen mielipiteitänne ja kokemuksianne palvelusta - olivat ne sitten samanlaisia tai täysin päinvastaisia kuin omani :)

Mitä mieltä olet nettikaupoista? Mitä nettikauppoja käytät eniten?

torstai 16. heinäkuuta 2015

Treeniviikko täynnä juoksua

Viime viikolla tuli juostua yllättävän paljon. Ehkä innostuin uusista kengistä ja mukavasta juoksusäästä. Jo monta kuukautta olen juossut korkeintaan tunnin pituisia PK-lenkkejä ja pitkät lenkitkin ovat olleet pisimmillään parin tunnin mittaisia. Olen keskittynyt ehkä enemmän VK- ja MK-treeneihin sekä muuhun treenaamiseen, kuten kuntosaliin sekä loikkatreeneihin. Siksi lenkit ovat jääneet auttamatta lyhyemmiksi. Viime viikolla halusin kuitenkin juosta enemmän ja tehdä muuta treeniä vähemmän.



Siispä nostin vaihteeksi PK-treenieni pituutta ja vähensin kovia treenejä - keskityin viime viikolla siis ehkä enemmänkin kestävyyden ja peruskunnon kohentamiseen. Maanantaina juoksin tavanomaisen tunnin PK-lenkin sijaan 75 minuuttia mukavalla peruskestävyysalueella. Lisäksi tein 20 minuutin vatsatreenin.


Tiistaina juoksin kivan vauhtileikittelylenkin, jolla testailin uusia kenkiäni. Tämäkin lenkki venähti yli tunnin mittaiseksi. Testilenkistäni kirjoittelinkin jo täällä. Lenkin jälkeen tein vielä 45 minuutin keskivartalotreenin, salille kun ei tehnyt mieli lähteä.


Keskiviikkona parin päivän tavallista pidemmät lenkit alkoivat jo vähän tuntua jaloissa, siispä juoksin lyhyemmän 40 minuutin lenkin. Kipeät jalat tosin hilasivat sykkeet melko korkealle, vaikka pidinkin vauhdin rauhallisena. Lopuksi tein taas 15 minuutin vatsatreenin.

Keskiviikkona vietimmekin tupareita, joten torstain oli tarkoitus olla totaali lepopäivä. Matias kuitenkin houkutteli mut kevyelle iltalenkille, joka itse asiassa tekikin tosi hyvää uupumukselle ja väsymykselle :) Jalatkin tuntuivat olevan yllättävän hyvässä kunnossa, joten lenkillä joutui melkeinpä jarruttelemaan - seuraavalle päivälle olin nimittäin suunnitellut viikon ainoan kovan treenin.


Perjantaina suunnattiin taas Eltsulle tekemään viikon MK-treeni. Tällä kertaa juoksimme Vauhtisammakon juoksukoulustakin tutun "kakskytkymppi"-treenin. Treenissä juostaan ensin 20 sekuntia kovaa, jonka jälkeen kävellään 10 sekuntia. Toistimme tämän setin ensin 20 kertaa, sitten 10 kertaa ja lopuksi vielä 5 kertaa. Välissä oli neljän minuutin palauttelut. Huomasin jo alkulämmössä, että jalat olivat aivan rikki. Olisi kai pitänyt jättää se edellisen päivän lenkki sittenkin väliin. Nyt kunnon lepopäivää ei nimittäin ollut lainkaan, vaan olin perjantaihin mennessä juossut joka päivä. Treeni ei siis sujunut todellakaan haluamillani tehoilla, mutta päätin vetää sen kuitenkin läpi tavoitteena niin kovaa, kuin jalat vaan jaksavat - oli se sitten kovaa juoksua tai kevyttä hölkkää. Kakskytkymppi on kuitenkin aina kova treeni, huhhuh! Syke ei pääse 10 sekunnin aikana lainkaan laskemaan, joten käytännössä koko treeni on kovaa juoksua. Treenin jälkeen vedin vielä pienen vatsatreenin ja rullailut sekä venyt toivoen, että jalat lauantain lepopäivän jälkeen palautuisivat.


Lauantai olikin siis viikon ainut kunnon lepopäivä, joskin illalla/yöllä lähdin vielä pariksi tunniksi sienimetsään. Sienestäminen omalla takapihalla kun on mahdollista Salossa ;)




Sunnuntaina jalat tuntuivat viimein palautuneilta. Hyvä niin, sillä tavoitteena oli juosta pisin lenkki pitkiin aikoihin. Kolmen tunnin lenkki sujuikin kivasti. Siitä kirjoitinkin jo täällä.


Viime viikolla tuli juostua yhteensä siis lähemmäs 85 kilometriä, mikä on itselleni aika paljon. Tällaiset juoksuntäyteisemmät viikot ovat välillä mukavia, mutta sulkevat kyllä pois muun (kovemman) treenaamisen. Loikka- tai vetotreenin jälkeen jalat painavat kuin lyijy ja tarvitsevat ainakin yhden lepopäivän. PK-treenit ovat mukavia ja leppoisia eivätkä rasita kroppaa samalla tavalla, mutta toisaalta eivät kehitäkään VK-treenin lailla. Tällä viikolla ois tarkoitus treenata taas vähän monipuolisemmin ja muutakin kuin perushölkkää.

Maanantai:
PK 75 min, 14,09 km, KS 154, MS 175, 11,27 km/h, 5:19 min/km
Vatsatreeni 20 min

Tiistai:
Vauhtileikittely 72 min, 13,72 km, KS 154, MS 184, 11,43 km/h, 5:15 min/km
Keskivartalotreeni 45 min

Keskiviikko:
Kevyt PK 40 min, 7,38 km, KS 155, MS 171, 11,07 km/h, 5:25 min/km
Vatsatreeni 15 min

Torstai:
Kevyt iltalenkki 50 min, 9,08 km, KS 147, MS 166, 10,90 km/h, 5:30 min/km

Perjantai:
MK-treeni: "Kakskytkymppi", 20 + 10 + 5 settiä, 4 minuutin palautukset, 30 min, 4 km, KS 150, MS 174
Alku- ja loppulämpö (hölkkää ja kävelyä) 30 min, 4,25 km
Vatsatreeni 15 min
Venyttely ja rullailu 30 min

Lauantai:
Lepo / kevyt metsäkävely 2 h

Sunnuntai:
Pitkä PK 180 min, 32,24 km, KS 152, MS 170, 10,75 km/h, 5:35 min/km
Kävely, 1 h 40 min
Venyttely ja rullailu 30 min

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Sunnuntaipitkis Suomusjärvellä



Suuntasin viikonlopun viettoon kotikulmilleni ja sunnuntain vietin Suomusjärvellä, josta äitini suku on kotoisin. Meillä on Suomusjärvellä mökki, jossa vietän enemmän tai vähemmän aikaa kesäisin - myös Mummun luona tulee vierailtua suht paljon, joten Suomusjärvi on mulle kuin toinen (kolmas) koti. Suomusjärvi on pieni kylä Salossa, n. 80 kilometrin päässä Helsingistä. Olen aina tykännyt juosta Suomusjärven maaseutumaisemissa: löytyy järveä, metsää ja peltoa. Asfalttia, hiekkateitä ja polkuja. Ja luonto on niin kaunista!




Tänään päätinkin sitten juosta viikon pitkiksen Suomusjärvellä. Tavoitteena oli juosta pisin pätkä sitten maaliskuisen maratonini, jonka jälkeen en kovin pitkiä lenkkejä olekaan juossut. Aamupäivällä kävin pyörähtämässä keskustassa Suomusjärvipäivillä, joilta suuntasin lenkilleni.

Alkulämpönä Suomusjärven Sisun järkkäämä 700 metrin kaupunkisuunnistus :)

Alkuun kiersin Anerionjärven (yksi lempparireiteistäni ikinä!). Menomatkalla sujautin juomapulloni Mummun postilaatikkoon, joka toimi hyvin 12 kilometrin tankkauspisteenä ;) Sää oli vähän kolea ja pilvinen, juoksun kannalta kuitenkin aika optimaalinen. Valitsin varusteiksi tuulipuvuntakin ja kompressiotrikoot - onneksi, sillä n. 8 km juoksun jälkeen taivas repesi ja alkoi sataa oikein kunnolla. Sade jatkui tihkuttaen lenkin loppuun asti, mutta kovana aina 15 kilometrin paikkeille. Pieni tihku ei pitkiksellä tosiaan haittaa, vaan lähinnä viilensi oloa :)





Seuraavana suuntasin Kekkosentielle (kyseessä itsensä Urho Kekkosen mökkitie ;)), jota pitkin juoksin Suomusjärven kirkonkylälle. Matkalla kuitenkin pysähtelin muutamaan otteeseen venyttelemään ja popsimaan metsämansikoita, joita olivat tienvarret pullollaan!! Pidin päivän lenkkiä enemmänkin nautiskelulenkkinä kuin kunnon treeninä, joten sallin itselleni pysähtelyt ja kellon stoppaamisen aina silloin tällöin. Kekkosentie on vielä niin täynnä jyrkkiä mäkiä ja mutkia, että pienet lepotauot tekivät tosi hyvää!

Luonnon omia tankkauspisteitä!


Nappasin aina silloin tällöin rypälesokeria ja hedelmäsosetta

Heitin kirkonkylän lähettyvillä pienen lenkin ja juoksin siitä ylämäkivoittoista reittiä vanhalle ykköstielle Syvälammen tienhaaraan. Siitä juoksinkin takaisin Suomusjärven keskustaan maantietä pitkin parin kilsan alamäen siivittämänä. Keskustasta vielä pienen lenkin takaisin mökille, niin sain kasaan mukavat 3 tuntia ja 32,25 kilometriä. Tuntivauhtini oli siis 10,75 km/h (5:35 min/km), keskisykkeeni 152 ja maksimisykkeeni 170.





Suomusjärven maisemissa juoksentelu tuntui jotenkin tosi terapeuttiselta ja nautinnolliselta. Ekat 15 kilometriä hujahtivat ohi niin nopeasti, etten edes huomannut juoksevani. Joskus vaan saavuttaa ihan täydellisen juoksuflown: tänään kävi taas niin. Parin tunnin juoksemisen jälkeen jalkani kuitenkin ilmoittivat, etteivät ole tottuneet näin pitkään matkaan, ja vika tunti menikin jo vähän hammasta purren. Lenkin päätteeksi oli silti taas hymy herkässä ja mahtava fiilis, jota en kyllä saa mistään muusta, kun näistä pitkistä lenkeistä. Kolmen tunnin lenkiltä suoraan saunaan ja kylmään järviveteen. jonka jälkeen Mummun mansikoista ja jätskistä nautiskelemaan - mikäs sen parempaa! Ihan huippufiilis :)




Suomusjärveltä löytyy siis tosi kivoja lenkkireittejä ja upeita maisemia. Jos sinne satut joskus eksymään, niin suuntaa ihmeessä lenkille! Erityisesti suosittelen kiertämään ihanan Anerionjärven!





Mitkä ovat omia lempireittejäsi? Millaisissa maisemissa tykkäät juosta pitkikset?