Kolmas treeniviikko jatkui siitä mihin toinen jäi: hyvästä fiiliksestä, korkeasta motivaatiosta ja edistymisestä. Vaikka tiukat aikataulut ja kouluhommien deadlinet kiristivät ajoittain hermojani olan takaa (lue lisää täältä), juoksu kulki kuin unelma. Tunsin saaneeni treenaamisestani viime viikolla enemmänkin voimaa kuin kokeneeni sitä rasitteena. Jos viime viikonkin olosuhteissa motivaationi juoksemista kohtaan on näinkin korkea, ei huolta sen puutteesta pitäisi ainakaan olla. Kaikki tuntuu olevan nyt jopa liian hyvin treenaamisen saralla: pelkään, että on vain ajan kysymys, kunnes jotain dramaattista tapahtuu. Mutta eipäs maalata piruja seinille...
Pidemmittä puheitta, tässä siis jälleen treenisaldo:
Maanantai:
Kevyt palauttelulenkki 45 min, 7,45 km, keskisyke 138, maks.syke 165, 9,94 km/h
Tiistai:
Funrun = kevyt aamulenkki kaverin kanssa, 45 min, 7,13 km, keskisyke 135, maks.syke 152, 9,50 km/h
PK 60 min, 10,82 km, keskisyke 147, maks.syke 166, 10,82 km/h
Keskiviikko:
VK 60 min, 11,83 km, keskisyke 167, maks.syke 177, 11,83 km/h
VK-treenin alku- ja loppuverkat 26 min, 4,34 km, keskisyke 143, maks.syke 163, 10 km/h
Torstai:
lepo
Perjantai:
Pitkä PK 130 min, 22,90 km, keskisyke 149, maks.syke 166, 10,57 km/h
Lauantai:
lepo
Sunnuntai:
PK 90 min + 3 min vedot (6 kpl), 16,58 km, keskisyke 151, maks.syke 168, 11,05 km/h
Lisäksi 3 h venyttelyä ja 4-5 h patikointia
Juostuja kilometrejä tältä viikolta yhteensä jälleen n. 81 km!
 |
| Näitä uusia kenkiä oon nyt kuluttanut kiitettävästi, ja jalat tykkäävät!! |
 |
| Tiistain aamulenkillä oli maa vielä kuuran peitossa |
 |
| Näissä maisemissa patikoitiin tällä kertaa |
Kolmas treeniviikko toi mukanaan kireitä ja kipeitä lihaksia, jotka eivät kuitenkaan tuntuneet hidastavan vauhtia. Pari koko päivän kestävää patikointireissua vähän hankaloitti juoksemistani, sillä en tykkää juosta pimeässä (ja paikalliset eivät myöskään suosittele sitä tässä yliopiston lähettyvillä: vaarallista asuinaluetta kuulemma) ja aurinkohan laskee täällä jo ennen kuutta. Pari lepopäivää viikossa tuntuu kuitenkin yllättäen tekevän ihmeitä jaloilleni: niissä riitti voimaa ja puhtia paljon enemmän kuin edeltävillä treeniviikoilla. Siksipä korvasinkin lenkkien määrää niiden pituuksilla. 130 minuutin pitkä lenkki tuntui juuri sopivalta. Keskiviikon perinteistä VK-treeniäkin sain pidennettyä - kuten myös sunnuntain veto-peruskestävyystreeniä.
Treenien tehoissa on havaittavissa myös kehitystä edellisiin viikkoihin nähden. Toisella treeniviikolla olin turhan ahne VK-treenissäni ja vedin sen aivan liian korkeilla sykkeillä (keskisyke 170), mutta kolmannella viikolla maltoin vähän hidastaa tahtia ja sykkeet pysyivät hieman matalampina (keskisyke 167) - ehkä siksi jaksoinkin helposti juosta tunnin pituisen VK-treenin 50 minuutin lenkin sijaan. Oli tosi kiva huomata edistys pitkällä lenkillä: olen saanut nostettua vauhtia ekan ja tokan viikon 10,3-10,4 km/h jo lähemmäs 10,6 km/h vauhtia pitäen sykkeet kuitenkin suunnilleen samoina. Erityisen ilahtunut olen sunnuntain PK-lenkistä. Vedin taas sen tokalla treeniviikolla hyväksi havaitsemani 10 min PK-sykkeillä + 3 min VK-sykkeillä -yhdistelmän - ja tällä kertaa 75 minuutin sijaan 90 minuutin pituisena. Askel tuntui kevyeltä, kiihdytysosuudet helpoilta ja sykkeen laskeminen takaisin PK-alueelle kuitenkaan vauhtia hidastamatta vaivattomalta. Edistystä on siis huomattavissa: niin tuntemuksessa kuin myös vauhdissa. Mahtavaa!
Motivaatio juoksua kohtaan sen kun kasvaa kasvamistaan tällä hetkellä. Siihen vaikuttaa tietysti se, kun huomaa treenin tuottaneen tulosta! Lisäksi lenkille on aina kiva lähteä, kun juoksu tuntuu vaivattomalta. Seuraavana haasteena onkin sitten koittaa nostaa sitä mukavalta tuntuvaa vauhtia sykkeen sallimissa rajoissa.
Treeniviikko neljä tuo mukanaan haasteita. Oikeastaan tämän postauksen kirjoittamishetkellä olenkin jo puolivälissä neljättä treeniviikkoa, ja tähän asti kaikki on sujunut hyvin. Viikonloppu on tosin ongelmallinen. Lähdemme vaihtarikavereideni kanssa Hobartiin (Tasmanian suurimpaan kaupunkiin) viikonlopuksi, ja suunnitelmiin kuuluu mm. patikointi vuorelle, shoppailua ja tietysti paikallisen yöelämän katsastaminen. Haluaisin kovasti juosta edes yhden lenkin Hobartissa - en pelkästään treeniohjelmani vaan myös huvin vuoksi. Tykkään tutustua uusiin ympäristöihin juoksemalla niissä! Suurin ongelma tässä tosin on aikataulu: jos joka päivä on tungettu täyteen ohjelmaa, missä välissä ehdin juosta? Myös kavereideni suhtautuminen tähän hieman huolestuttaa, sillä kaikki eivät välttämättä ymmärrä, kuinka tärkeä harrastus tää mulle on: kuinka paljon oikeasti myös nautin siitä.
Jos nyt käy niin, ettei viikonlopun aikana tule hirveästi juoksenneltua ja treenisaldo jää tältä viikolta köyhäksi, siirrän sunnuntain kovan PK-treenin maanantaiksi. Kyllä tämä tästä jotenkin vielä selviää. Ei saisi stressata liikaa noista treenisaldoista (kuten viime postauksessani kirjoitin...), mutta tällä hetkellä tuntuu, että halutakseen kehittyä pitäisi treenata ja kovaa juuri nyt, kun juoksu on alkanut tuntua helpommalta. En halua ottaa enää yhtäkään askelta taaksepäin kehityksen suhteen!!!
Treenien tehoissa on havaittavissa myös kehitystä edellisiin viikkoihin nähden. Toisella treeniviikolla olin turhan ahne VK-treenissäni ja vedin sen aivan liian korkeilla sykkeillä (keskisyke 170), mutta kolmannella viikolla maltoin vähän hidastaa tahtia ja sykkeet pysyivät hieman matalampina (keskisyke 167) - ehkä siksi jaksoinkin helposti juosta tunnin pituisen VK-treenin 50 minuutin lenkin sijaan. Oli tosi kiva huomata edistys pitkällä lenkillä: olen saanut nostettua vauhtia ekan ja tokan viikon 10,3-10,4 km/h jo lähemmäs 10,6 km/h vauhtia pitäen sykkeet kuitenkin suunnilleen samoina. Erityisen ilahtunut olen sunnuntain PK-lenkistä. Vedin taas sen tokalla treeniviikolla hyväksi havaitsemani 10 min PK-sykkeillä + 3 min VK-sykkeillä -yhdistelmän - ja tällä kertaa 75 minuutin sijaan 90 minuutin pituisena. Askel tuntui kevyeltä, kiihdytysosuudet helpoilta ja sykkeen laskeminen takaisin PK-alueelle kuitenkaan vauhtia hidastamatta vaivattomalta. Edistystä on siis huomattavissa: niin tuntemuksessa kuin myös vauhdissa. Mahtavaa!
Motivaatio juoksua kohtaan sen kun kasvaa kasvamistaan tällä hetkellä. Siihen vaikuttaa tietysti se, kun huomaa treenin tuottaneen tulosta! Lisäksi lenkille on aina kiva lähteä, kun juoksu tuntuu vaivattomalta. Seuraavana haasteena onkin sitten koittaa nostaa sitä mukavalta tuntuvaa vauhtia sykkeen sallimissa rajoissa.
Treeniviikko neljä tuo mukanaan haasteita. Oikeastaan tämän postauksen kirjoittamishetkellä olenkin jo puolivälissä neljättä treeniviikkoa, ja tähän asti kaikki on sujunut hyvin. Viikonloppu on tosin ongelmallinen. Lähdemme vaihtarikavereideni kanssa Hobartiin (Tasmanian suurimpaan kaupunkiin) viikonlopuksi, ja suunnitelmiin kuuluu mm. patikointi vuorelle, shoppailua ja tietysti paikallisen yöelämän katsastaminen. Haluaisin kovasti juosta edes yhden lenkin Hobartissa - en pelkästään treeniohjelmani vaan myös huvin vuoksi. Tykkään tutustua uusiin ympäristöihin juoksemalla niissä! Suurin ongelma tässä tosin on aikataulu: jos joka päivä on tungettu täyteen ohjelmaa, missä välissä ehdin juosta? Myös kavereideni suhtautuminen tähän hieman huolestuttaa, sillä kaikki eivät välttämättä ymmärrä, kuinka tärkeä harrastus tää mulle on: kuinka paljon oikeasti myös nautin siitä.
Jos nyt käy niin, ettei viikonlopun aikana tule hirveästi juoksenneltua ja treenisaldo jää tältä viikolta köyhäksi, siirrän sunnuntain kovan PK-treenin maanantaiksi. Kyllä tämä tästä jotenkin vielä selviää. Ei saisi stressata liikaa noista treenisaldoista (kuten viime postauksessani kirjoitin...), mutta tällä hetkellä tuntuu, että halutakseen kehittyä pitäisi treenata ja kovaa juuri nyt, kun juoksu on alkanut tuntua helpommalta. En halua ottaa enää yhtäkään askelta taaksepäin kehityksen suhteen!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti