Aina on hyvä sää juosta

Saavuttuani Tasmaniaan puoli vuotta sitten ihmettelin, missä kaikki juoksijat olivat. Tunsin olleeni ainut lenkkeilijä koko Launcestonin kaupungissa. Selvisi, että tasmanialaiset kyllä juoksevat - kesällä. Heinäkuu on Tasmanian kylmin kuukausi, jolloin sää on usein myrskyinen ja lämpötilat pysyttelevät päivisin 12-16 asteen paikkeilla. Tämä on kuulemma liian kylmä juoksusää. Lenkkeilijät ilmestyivät katukuvaan vasta juuri ennen lähtöäni, kun lämpötilat nousivat päivisin pääsääntöisesti yli 20 asteen.

Ausseissa moni kauhistelikin, kuinka voin juosta Suomessa talvisin. Heille jo nollakelit kuulostivat sietämättömän kylmiltä. Suomalaiselle hulluudelleni naureskeltiin, kun kerroin juoksevani parhaimmillaan -15 asteessa.

Kunnon vilukissana itsekin mietin, kuinka selviän Suomen talvesta Australian ja Thaimaan +30 asteen jälkeen. Toisaalta trooppisen kuuma sää ei myöskään ollut juoksemisen kannalta mitenkään optimaalinen. Ehkä senkin takia juoksin joulukuussa vain kevyitä alle tunnin lenkkejä. Pidemmät ja kovemmat treenit tuntuivat liian tuskaiselta.





Suomeen palattuani olen juossut muutamia alle tunnin lenkkejä 5-15 asteen pakkasessa. Samat treenitottumukset kuumasta ilmastosta jatkuivat siis myös kylmässä Suomessa. Tajusin, että olen jo lähes parin kuukauden ajan lykkäillyt pitkää lenkkiä (reissuolosuhteiden lisäksi) sään takia: olen turhaan odotellut optimaalista juoksusäätä, vaikka todellisuudessa pitkän lenkin voisi vetäistä lähestulkoon säässä kuin säässä. Kyse on asenteesta.

Tänään sitten vedin pitkän lenkin pitkästä aikaa: 1 h 40 min, 16,66 km, 10 km/h / 6 min/km, KS 150. Vauhtini oli siis reippaasti hitaampi mitä syksyn pitkissä lenkeissä, mutta ei syytä huoleen. Pääasia on, että sain nyt alle vihdoinkin pitkän lenkin. Tästä on hyvä jatkaa - pidentää matkaa ja nopeuttaa vauhtia. Kyllä tästä vielä syksyn tasolle päästään :)

Päivän pitkä lenkki meni -10 asteen säässä. Itselleni se alkaa olla jo liian kylmän juoksusään rajoilla - tai ainakin luulin niin. Nyt turvauduin kunnon kerrospukeutumiseen ja lämpimiin vaatteisiin, eikä kylmyys iskenytkään pelkäämälläni tavalla!

"Huono" sää ei voi olla este lenkille. Kyse on asenteesta: treenatessa voi löytää aina jotain, mistä nauttia - oli se sitten kaunis sää, hyvä musiikki, kivat maisemat, vauhdin huuma tai mukava fiilis kropassa. Itse sain voimaa tänään upeasta auringosta, joka tuntui hieman jopa lämmittävän paukkuvien pakkasten keskellä. Ei ole olemassa huonoa juoksusäätä - on vain huonoja juoksuvarusteita ;)

Mitäs mieltä olette? Onko olemassa hyvää tai huonoa juoksusäätä? Entä mistä kaivatte asennetta lenkille, kun sää ei ole paras mahdollinen?